Aikuiskoulutustuen lakkautus sai tiukkaa palautetta oppositiolta – "Yksi hallituksen typerimmistä ja lyhytnäköisimmistä esityksistä"

Oppositiolta ei löytynyt ymmärrystä hallituksen esitykselle aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta eduskunnan kyselytunnilla. Kuva Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta. LEHTIKUVA / Roni Lehti.  

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) kiinnitti huomiota siihen, että reilusti yli puolet esityksestä lausuntoja antaneista vastusti tuen lakkauttamista. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö katsoi, että vaikutusarvioiden perusteella jää epävarmuus siitä, ovatko lakkautuksen vaikutukset pitkällä aikavälillä aidosti julkisen talouden tasapainoa, yritysten kasvua ja työllisyyttä lisääviä.

”Jos ette kuuntele meitä oppositiossa, niin kuulkaa edes asiantuntijoita. Olisiko mahdollista nyt pitää tuumaustauko, olisiko mahdollista perua tämä esitys”, Haatainen kysyi.

Monissa puheenvuoroissa kannettiin huolta työntekijöiden riittävyydestä erityisesti sosiaali- ja terveys sekä opetus- ja kasvatusaloilla. Kansanedustaja Veronika Honkasalo (vas.) sanoi pitävänsä esitystä yhtenä hallituksen typerimmistä ja lyhytnäköisimmistä.

”En ymmärrä keneltä ja mistä tämä avaus ylipäätään on tullut, sen sijaan, että aikuiskoulutustuen kohdentamista parannettaisiin. Tämä on jälleen yksi isku naisvaltaisia aloja kohtaan”, hän sanoi.

Kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) puolestaan huomautti, että monet aikuiskoulutustuella olleet olivat hakeutuneet opiskelemaan aiempien tehtäviensä kuormittavuuden vuoksi ja monille opintovapaa on vaikuttanut myönteisesti työssä jaksamiseen opintojen jälkeen.

”Miksi hallitus vie kehitystä päinvastaiseen suuntaan? Miksi te teette näin?”

Työministeri Arto Satonen (kok.) perusteli tuen lakkauttamista erityisesti sen työllisyysvaikutuksella, joka on valtiovarainministeriön laskelmien mukaan 10  000 työntekijää. Lisäksi lakkautuksen vaikutus julkiseen talouteen on Satosen mukaan 175 miljoonaa euroa vuodessa.

”Kun meidän valtiontalouden tilanne on nyt vaikea, niin näitä uudistuksia on nyt tehtävä”, Satonen sanoi.

Hän painotti moneen kertaan, että aikuiskoulutustuki ei ole ratkaisu työvoimapulaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, sillä esimerkiksi vuonna 2022 alaa opiskeli tuella lähes yhtä paljon ihmisiä kuin oli alalta pois opiskelevia.

”Meillä on lähihoitaja, joka lähtee opiskelemaan kokiksi. Sitten meillä on kokki, joka lähtee opiskelemaan lähihoitajaksi. Ja molemmat ovat toista vuotta poissa työelämästä, kun he opiskelevat tähän uuteen ammattiin. Ja meillä on pula sekä lähihoitajista että kokeista. Ja sen jälkeen, kun molemmat ovat opintonsa suorittaneet, niin meillä on täsmälleen yhtä monta lähihoitajaa ja kokkia kuin meillä oli ennen kuin tämä prosessi lähti liikkeelle”, Satonen selitti.

Hänen mukaansa tuki on toiminut hyvin esimerkiksi lähihoitajien opiskellessa sairaanhoitajiksi tai opettajien opiskellessa erityisopettajiksi. Tämän kaltaisten tilanteiden mahdollistamista pohditaan parhaillaan työryhmässä, jonka esityksiä ollaan saamassa hallituksen budjettiriihen käsiteltäviksi.

Satonen huomautti, että jatkossakin opiskelu on mahdollista.

”Mutta toki niin, että jos oma-aloitteisesti vaihtaa alaa, niin siinä täytyy olla enemmän sitten omavastuuta kuin tällä hetkellä.”