Saamelaissopimus ei päässyt hallituksen asialistalle
ROVANIEMI (MT)
Itsenäisten maiden alkuperäiskansoja koskevan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi eli vahvistaminen kuului edellisen hallituksen aikomuksiin, mutta kaatui viime metreillä.
Uusi hallitus ei ohjelmassaan maininnut saamelaisista mitään.
Saamelaisasioista vastaava työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ei kommentoinut MT:lle hallituksen aikeista edistää sopimuksen ratifiointia. Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli liian kiireinen vastaamaan.
Sopimukseen perehtynyt Lapin kansanedustajien puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) kertoo, että hallitus sopii ILO-sopimuksen ratifioinnista erikseen myöhemmin.
”Nyt keskitytään strategisiin kärkihankkeisiin, jotta saadaan Suomi kuntoon. Hallitusohjelma ei ottanut kantaa moneen muuhunkaan tärkeään asiaan”, Lohi toteaa.
Lohen mukaan hallitus ei voi kokonaan väistää ILO-sopimusta. Jossain vaiheessa aiheeseen täytyy ottaa kantaa.
Perussuomalaisista ei löytynyt intoa kommentoimaan saamelaisasioita.
Kansanedustaja Ari Jalonen kuitenkin totesi, että puolue kannattaa tasa-arvoa ja että ”kaikki hyödylliset hankkeet etenevät”.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia turvaava sopimus 169 hyväksyttiin Genevessä 1989, mutta Suomi on viivytellyt sen vahvistamista.
”Kipukohtia ovat saamelaismääritelmä sekä maaoikeuksia koskeva 14. artikla. Kun ne saadaan selviksi, asiassa voidaan edetä”, Lohi sanoo.
Sopimuksen 14 artiklan mukaan alkuperäisväestölle on tunnustettava omistus- ja hallintaoikeus niihin maihin, joita he ovat perinteisesti asuttaneet.
Suomi on valmistellut selitysliitteen, jonka mukaan sopimus ei vaikuttaisi maan hallinta- ja omistusoikeuksiin.
Lohen mukaan ei voida olla varmoja, että erillinen liite olisi kansainvälisesti sitova.
Saamelaiskäräjien uusi puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kokee, etteivät saamelaisasiat kiinnosta uutta hallitusta lainkaan.
Saamelaiskäräjät eivät päässeet mukaan hallitusneuvotteluihin, eikä Sipilä vastannut heidän tavoitekirjelmäänsä mitenkään.
”Vaikea sanoa, eteneekö ILO-sopimuksen ratifiointi, kun tähän asti olemme käyneet vain monologia hallituksen kanssa”, Sanila-Aikio toteaa.
Hänen mukaansa saamelaiset eivät pääse nyt tarpeeksi ajoissa mukaan vaikuttamaan asioihin, jotka koskevat heitä.
”Esimerkiksi varhaiskasvatuksen uudistuksessa olisi meidän mielestämme pitänyt neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö oli toista mieltä.”
Sanila-Aikion mukaan ILO-sopimuksen maaoikeuksia koskeva 14. artikla ei ollut ongelma.
”Olimme valmiita luopumaan pyhimmästämme eli maasta, johon kulttuurimme viime kädessä pohjautuu.”
Rovaniemen Poroparlamenttiin saapunut enontekiöläinen Hanna Maaren Stoor on harmissaan, ettei ILO-sopimusta saatu ratifioitua viime hallistuskaudella, vaikka näin oli tarkoitus.
”Olisi ollut tärkeää saada asiasta maininta uuteen ohjelmaan”, hän sanoo.
Stoorin mukaan sopimuksen ratifiointi turvaisi poroelinkeinon harjoittamisen, sekä saamen kielen ja kulttuurin.
Niin ikään Enontekiöltä, Kultimasta, kotoisin oleva Tuomas S. Palojärvi toivoo, vaan ei oikein usko, että asia etenee tällä hallituskaudella.
”Olisi hyvä, että rakentamiseen ja maankäyttöön liittyviin asioihin saisi antaa lausuntoja”, Palojärvi toteaa.
Suvi Niemi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
