PUHEENJOHTAJAN PALSTA Maaseudun mitta on täynnä
Maa- ja metsätalousyrittäjät ovat saaneet toistuvasti pettyä tapaan, jolla isänmaamme taloutta on räätälöity kuntoon. Itsenäisen valtion peruselinkeinot on leimattu liian usein pelkäksi menoeräksi.
Jatkossa päättäjien on vihdoin ymmärrettävä, että maaseudun elinkeinot tarjoavat paitsi vakautta ja turvaa myös monia uusia eväitä talouskasvuun ja työllisyyteen.
Viime aikoina yrittäjät ovat tuottaneet suomalaista ruokaa ja puuta markkinoille kasvavia määriä alentuviin hintoihin. Maalla ei ole lannistuttu, vaikka oman maan talouspolitiikka ei ole vetoapua suonut.
Hallituksen päätösten läpikäynti osoittaa, että maaseutua on isketty lujaa. Vuoden 2015 budjettiin on aiemmilla kehysratkaisuilla ajettu 130 miljoonan euron leikkaukset pelkästään maatalouden rahoitukseen.
Koko maaseutuyrittämisen kirjoa on kupattu yli 300 miljoonalla eurolla. Haja-asutusalueiden elämää on vaikeutettu ennen näkemättömällä keskittämispolitiikalla. Lupabyrokratia ja hallinnon yhä painavampi taakka uuvuttaa yrittäjiä.
Hallitus on kätilöinyt jo kaksi keskitettyä työmarkkinaratkaisua. Perinteestä ja tarpeesta poiketen maaseudun yritystoiminta on ohitettu olan kohautuksella.
Maaseutu ei elä myötätunnosta eikä biotalousseminaareilla. Päättäjien tekojen on vastattava puheita. Raaka-aineen tuottaja on korvaamaton osa arvoketjuja varsinkin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön pohjautuvassa taloudessa. Tätä mahdollisuuttaan Suomi on nyt rapauttamassa.
Lääkkeet suunnan kääntämiseksi ovat tiedossa, eivätkä ne lisää valtion menokuormaa.
Bioenergialla voidaan kukistaa kivihiilen voittokulku. Maatilojen investoinnit voidaan rahoittaa, jos niin halutaan. Yrittäjien hyvinvointia ja hallintoa parantavat hankkeet ovat jumissa vain ideologisista syistä. Viennin ja investointien vauhdittaminen vaatii lähinnä jalkatyötä. Metsäyrittäjyyden edistäminen on tahdosta kiinni.
Maaseudun luottamus nykyhallitukseen on horjunut. Tuleva kehysriihi on tilaisuus, jossa luottamusta joko vahvistetaan tai se menetetään kokonaan.
Kehysriihen alla puolueet ovat paljastaneet korttinsa säästeliäästi, mutta etujärjestöt sitäkin auliimmin. MTK on kannustanut hallitusta vastuulliseen taloudenpitoon ja varoittanut katkaisemasta siipiä maaseudun vihreältä kasvulta.
Elinvoimaista maaseutua kannattaa tutkimusten mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista. Tähän suhteutettuna on yllättävää, että maan suurin palkansaajajärjestö hyökkää rajusti maaseutua vastaan omassa talousohjelmassaan.
SAK:n tavoitepaperi on poliittinen ohjelmajulistus härskeimmästä päästä. Peilikuvassa ei nähdä vikaa, mutta naapurilta viedään tuhkatkin pesästä. Maa- ja metsätalousyrittäjien kohdalla ammutaan se kuuluisa täyslaidallinen: tulot alas, verotus ylös ja kaupan päälle uusi rasitus kiinteistöveron muodossa.
Maaseutua halutaan iskeä silläkin uhalla, että samalla vaarannetaan työpaikat elintarvike- ja metsäteollisuudessa. Ilman kotimaista raaka-ainetta tehtaiden piiput kylmenevät nopeasti.
Palkansaajajärjestön vaatimukset voivat olla osa vasemmiston valtataistelua ja luovat siten painetta vasemman reunan hallituspuolueisiin. Tässä kuumassa tilanteessa maaseudun väki seuraa erityisen tarkasti kokoomuksen ja RKP:n toimintaa. Lipsumisen varaa ei ole.
Hallituksen tehtävä kehysriihessä ei ole helppo. Viisautta on tehdä talouskasvua tukevia ratkaisuja, jotka koko Suomen kansa voi kokea koviksi, mutta silti oikeudenmukaisiksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
