Ciolos¸ille veikkaillaan jatko-kautta maatalouskomissaarina
Romanialainen Dacian Ciolos¸ oli viime kerralla yllätysnimi maatalouskomissaariksi. Ranskassa maatalousalaa opiskellut puutarhatalous-insinööri on puhunut innolla viherryttämisen ja maataloustukien hyväksyttävyyden puolesta. EU/Lieven Creemers Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU:n nykyisen maatalouskomissaarin Dacian Ciolos¸in arvioidaan olevan vahvin ehdokas myös seuraavaksi maatalouskomissaariksi.
Romanialainen Ciolos¸ itse kertoi kiinnostuksestaan jatkokaudelle pari viikkoa sitten epävirallisen maatalousministerikokouksen yhteydessä Ateenassa.
”Olen kiinnostunut toisesta kaudesta, mutta se riippuu eurovaalien tuloksesta, uuden komission puheenjohtajasta ja ennen muuta Romanian hallituksesta”, hän sanoi.
Maatalouspolitiikkaa seuraavan Agra Facts -lehden mukaan Ciolos¸illa on takanaan Romanian hallituksen tuki, mikäli maalle tarjotaan maatalous-, alue- tai kehityskomissaarin paikkoja. Ranskassa maatalousalaa opiskelleen Ciolos¸in arvellaan itse olevan kiinnostunein jatkamaan nykyisessä tehtävässään.
Toisena mahdollisena komissaarikandidaattina on väläytelty Espanjan entistä maatalousministeriä Miguel Arias Cañetea. Espanjan arvellaan kuitenkin tavoittelevan talous- tai kauppapolitiikkaan liittyvää salkkua.
Pitkään spekulaatioissa roikkuneella EU-parlamentin maatalousvaliokunnan puheenjohtajalla, italialaisella Paolo De Castrolla ei sen sijaan uskota olevan mahdollisuuksia salkkuun. Lehtitietojen mukaan Italian komissaaripaikka on jyvitetty ex-pääministeri Enrico Lettalle.
Veikkailuissa maatalouskomissaarin salkkua on esitetty myös Irlannin nykyiselle ympäristöministerille Phil Hoganille.
Esityksen salkkujaosta tekee EU-vaalien jälkeen valittava uusi komission puheenjohtaja. Sen jälkeen jokaisen jäsenmaan hallitus valitsee haluamansa henkilön komissaariksi.
Maanantaina kokoontuneet EU:n maatalousministerit ilmaisivat tukensa torjunta-aineiden ”vähäiselle käytölle”.
Käytännössä kyse on esimerkiksi vihannesten ja erikoiskasvien tuotannossa tarvittavista räätälöidyistä torjunta-aineista. Ministerit haluavat perustaa EU:n laajuisen yhteistyöelimen, joka tukisi torjunta-aineiden kehitykseen ja käyttöön liittyvää tutkimusta.
Hollanti ja Ruotsi vaativat mahdollisuutta poistaa elintarvikkeista parasta ennen -merkinnät, jotta käyttökelpoisia elintarvikkeita ei heitettäisi turhaan roskiin.
Terveyskomissaari Tonio Borgin mukaan komissio on valmis kasvattamaan listaa tuotteista, joissa merkintää ei tarvita.
Tutkimusten mukaan jopa puolet kuluttajista sekoittaa keskenään parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnät.
Parasta ennen -päivämäärä ei tarkoita, etteikö tuotetta voisi sen jälkeen edelleen turvallisesti syödä.
Syömäkelpoista ruokaa heitetään EU-maissa roskiin 90 miljoonaa tonnia vuodessa. Luvun pelätään kasvavan vuoteen 2020 mennessä 126 miljoonaan tonniin, ellei mitään tehdä.
Borgin mukaan komissio ei suunnittele eläinkuljetusten aikarajoitusten tiukentamista. Asia nousi pöydälle jälleen kerran Hollannin ja Ruotsin vaatimuksesta.
Komissio haluaa varmistaa, että edes nykyisiä eläinkuljetusten sääntöjä noudatettaisiin, ennen kuin suunnitellaan uusia. Suomi on vastustanut eläinkuljetusten aikarajan tiukentamista kahdeksaan tuntiin.
Ministerit antoivat myös tukensa EU-komission viime syksynä julkaisemalle metsästrategialle. Siinä korostetaan metsien taloudellista merkitystä maaseutualueille ja painotetaan, etteivät kestävän metsänhoidon kriteerit saa aiheuttaa turhia kustannuksia metsänomistajille.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
