Suomi huutaa osaavaa johtamista
Suomessa on tällä hetkellä johtajuusongelma. Maa makaa kiitoradan päässä matkustajat sisällä, valmiina lentoon. Moottorit ovat kuitenkin tyhjäkäynnillä.
Kansalaisilta ei puutu tahtoa, osaamista eikä talkoomieltä. Halu rakentaa Suomea on olemassa. Sitä osoittaa muun muassa uuden lastensairaalan keräyskampanja, jonka tavoitesumma täyttyi viiden vuoden sijaan puolessatoista vuodessa.
Meillä on osaamista saada Suomi lentoon, mutta miehistöllä on lentopelko. On johtajien aika näyttää kyntensä.
Johtajaksi ei synnytä, siihen kasvetaan kokemuksen ja koulutuksen kautta. Matkalla kohdataan monia odotuksia ja vaatimuksia, joiden saappaisiin on osattava astua.
Johtajalta vaaditaan henkilöjohtamisen herkkyyttä.
Ilman motivoituneita ja osaavia työntekijöitä organisaatio ei menesty. Henkilöstö on osattava sitouttaa työpaikkaansa. Aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta, oven käyminen tiuhaan kertoo johtamisesta.
Toinen johtamisen haaste on sukupolvijohtaminen. Kun samassa tiimissä on x-, y- ja z -sukupolven työntekijöitä, näiden motivoituminen, viestintätaidot ja tapa, joilla heitä johdetaan, eroavat toisistaan.
Johtajan on vaalittava luovuutta.
Johtamisessa luovuus tarkoittaa kykyä tehdä parannuksia. Parempaa tulosta, kilpailuetua, uusia tuotteita. Myös kykyä ja halua tehdä päätöksiä. Kun ajattelu urautuu, luovuus tyrehtyy.
Johtajan on huolehdittava paitsi omasta myös organisaationsa uudistumisesta. Pitää tavata ihmisiä, oppia virheistä, perehtyä toisiin toimialoihin. On investoitava koulutukseen.
Johtajan on opittava näkemään mahdollisuudet.
Etenkin vaikeina aikoina johtajan arkea sävyttävät ongelmat. Mitä pidempään niiden kanssa hän painii, sitä todennäköisemmin hän on torjuntamoodissa. Tällöin uhkakuvissa piilevät mahdollisuudet jäävät näkemättä.
Johtajan tehtävä on yhtä kuin asenne.
Tuskin kukaan kaksi vuotta sitten uskoi, että saksalainen Lidl voisi syödä suomalaisten keskusliikkeiden tulosta. Yhtiöön suhtauduttiin väheksyen ja ennakkoluuloisesti. Suhtautumistapa on riemastuttanut meitä televisiomainoksissa jopa siinä määrin, että marraskuussa ne pokkasivat kansainvälisessä mainosalan Effie Awards -kilpailussa pääpalkinnon, Grand Effien.
Mainostoimisto sai siitä sulan hattuunsa, mutta vaikutus näkyy Lidlin tuloksessa. Sormen heristämisen sijaan kilpailijat on nähtävä kirittäjinä. Tämän asenteen istuttaminen tiimiin on johtajan heiniä.
Johtajan on ajateltava globaalisti.
Digitalisoituneessa maailmassa ihmiset, tuotteet ja palvelut liikkuvat. Vauhti kasvaa koko ajan. Kielitaitoiselle, koulutetulle ja korkean teknologian Suomelle se on valtava mahdollisuus.
Johtaja ajattelee isosti.
Meidän on keskityttävä kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen.
Kansainvälinen kilpailu on täällä jo nyt. Isot pohjoismaiset kauppaketjut ovat katukuvassa ja kotimaiset ketjut ahdingossa.
Johtajan tehtävä on saada katse ylös varpaista ja kääntää mahdollisuudet palveluiksi ja tuotteiksi uusille asiakkaille, työksi omalle organisaatiolleen ja taloudelliseksi hyväksi omistajille ja yhteiskunnalle.
Tarjolla on valtavasti dataa ja osaamista.
Koulutuksella saamme moottorit käyntiin ja koneen nousuun. Se on johtajan duuni.
Timo Helosuo
toimitusjohtaja, rehtori
MIF Management
Institute of Finland
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
