Gm-vapaus onarvokas valinta

Muuntogeenisten (gm) kasvien viljelyyn suhtaudutaan Suomessa erittäin kriittisesti. Tällaisia

kasveja eivät halua viljelijät pelloilleen eivätkä kuluttajat pöytiinsä.

Maaseudun Tulevaisuuden pari vuotta sitten teettämässä kyselyssä kaksi kolmasosaa viljelijöistä oli sitä mieltä, etteivät he halua gm-kasveja missään tapauksessa pelloilleen.

Eurooppalaisten vastustuksesta huolimatta gm-viljely on lisääntynyt Yhdysvaltojen lisäksi erityisesti niin sanotuissa kehittyvissä maissa. Koko maailmassa gm-kasvien viljelyala kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia 170 miljoonaan hehtaariin.

Kehittyvistä maista eniten gm-kasveja

viljellään Brasiliassa, Kiinassa, Intiassa, Argentiinassa ja Etelä-Afrikassa. EU:ssa gm-kasveja viljeltiin viidessä maassa, eniten Espanjassa. (MT 4.3.)

Suomessa gm-kasveja ei viljellä. Suomeen kuitenkin tuodaan ruokaa tai ruuan raaka-ainetta maista, joissa gm-kasveja käytetään. Kuluttaja ei voi tietää, onko esimerkiksi

tuontiliha kasvatettu gm-rehulla, koska siitä

ei tarvitse olla mainintaa tuoteselosteessa.

Huolimatta siitä, että Suomessa suhtaudutaan gm-kasveihin erittäin suurella varauksella, on niiden välttäminen tulossa entistäkin vaikeammaksi. Syynä tähän on se, että maailmalla tuotetusta soijasta ja puuvillasta jo yli

80 prosenttia on geenimuunneltua.

Viime vuonna Suomeen tuodusta soijasta noin 15 prosenttia oli muuntogeenistä.

Tulevaisuudessa tuonti kasvaa edelleen, koska isot rehutehtaat ovat joko jo päättäneet tai ainakin harkitsevat lisätä gm-soijan käyttöä. Suomen Rehu on päättänyt ottaa gm-soijan käyttöön Turussa valmistettavissa sika- ja siipikarjarehuissa. (MT 6.3.)

Hankkija Maatalouden rehuliiketoiminnan johtajan Jukka Haikosen mukaan gm-soijan tuonnin lisäämisen taustalla ovat hinta- ja saatavuusongelmat. Haikosen arvion mukaan gm-soijan osuus on Suomessa jo 20 prosenttia ja jopa enemmän.

EU:ssa ja Suomessa on pitkään keskustelu gm-kasvien viljelystä. Periaatteessa mitään selkeää linjausta ei ole saatu aikaan, ja jäsenmaat toimivat oman näkemyksensä mukaan.

Asian vaikeus on näkynyt muun muassa niin sanotun rinnakkaiselolakiesityksen käsittelyssä. Edellinen hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle marraskuussa 2009. Esitys raukesi puolentoista vuoden käsittelyn jälkeen vaalikauden lopussa.

Joka tapauksessa näyttää siltä, että raaka realismi on ajanut idealismin ohitse ja gm-kasveja käytetään Euroopassa ja Suomessa ainakin rehujen raaka-aineena. Syynä tähän on valkuaisrehujen puute maailmassa. Euroopan

rehualan järjestön mukaan vähintään 85 prosenttia Länsi-Euroopan tehdasrehuista sisältää gm-aineksia.

Suomen omavaraisuus valkuaisrehuissa on laskenut pitkään, ja on nyt vain runsaat kymmenen prosenttia. Puuttuvat osa pitää tuoda maailmalta ja gm-vapaan valkuaisrehun saanti on päivä päivältä vaikeampaa ja kalliimpaa.

Monet suomalaiset elintarvikeyritykset vaativat edelleen, että eläinten ruokkimiseen käytettävien rehujen pitää olla gm-vapaata. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi Valio, Snellman ja Saarioinen.

Gm-aineksista vapaiden elintarvikkeiden käyttämiseen on edelleen kuluttajilla mahdollisuus. Se on kuitenkin arvovalinta, jolla on oma hintansa. Jotta kuluttajilla olisi aito mahdollisuus valita, pitäisi gm-ainesten käytöstä kertoa tuoteselosteissa alkuperämaan lisäksi.

Avaa artikkelin PDF