Kenraali Lindberg: Puolustuksesta huolehtiminen ei ole sapelinkalistelua

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg puhui Maanpuolustuskurssin avajaisissa. LEHTIKUVA / Heikki Saukkomaa 

"Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta", Lindberg sanoi.

Hänen mukaansa Suomen puolustuksen keskeisissä perusteissa ei tapahdu muutoksia. Näitä ovat hänen mukaansa kokonaismaanpuolustus, laaja reservi ja sen edellyttämä asevelvollisuus.

"Euroopan viimeaikaisen turvallisuustilanteen heikentyminen osoittaa, että olemme toimineet järkevästi."

Ruotsi ilmoitti viime viikolla asevelvollisuuden palauttamisesta. Ilmoitus ei yllättänyt Lindbergiä, vaan päätöstä itse asiassa jo odoteltiin.

"Ruotsissa on käyty (asiasta) valmistelevaa keskustelua, ja jo toissa vuonna ollessani Sälenin konferenssissa puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi, että Ruotsin tulee tehdä analyysi asevelvollisuuden palauttamisesta. Hän sanoi, että Ruotsi tarvitsee plan B:n", Lindberg kertoi.

Ruotsin palauttama asevelvollisuus ei ole Suomen kaltainen yleinen asevelvollisuus, vaan se muistuttaa Norjaa, jossa on käytössä asevelvollisuuden ja ammattiarmeijan yhdistelmä.

Viime kuussa julkistetun hallituksen puolustusselonteon mukaan Suomi kasvattaa sodan ajan joukkojen vahvuutta 230 000:sta 280 000:een. Lindbergin mukaan 50 000:n lisäys on luonteva määrä.

"Meillä ei ole sellaisia lisärahoja, että voisimme satoja miljoonia laittaa joukkojen kasvattamiseen. Tämä on nyt rationaalinen tapa tehdä pientä paluuvirtausta sodan ajan joukkorakenteeseen", Lindberg sanoi.

Sodan ajan vahvuus Suomessa oli vielä muutama vuosi sitten 350 000.

Lindberg painotti myös, että on Suomen etujen mukaista osallistua ja edistää sellaista eurooppalaista puolustusyhteistyötä, jota kriisitilanteessa voitaisiin odottaa käytettävän Suomen apuna.