Kantomaan kylälle ei mahdu navettaa
Kimmo Kantomaa sulkisi joen tuntumassa olevan vanhan navetan ja siirtäisi toiminnan tien toiselle puolelle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ei anna siihen lupaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoMaanmittauslaitoksen
virallinen mittaus
YLITORNIO (MT)
Kantomaanpään kylä on vajaat kolmekymmentä kilometriä Ylitorniolta, siinä Törmäsvaaran pohjoispuolella ja Tengeliönjoen varrella. Napapiirille tästä on matkaa rapiat kymmenen kilometriä.
Tilaa on hyvin niin metsille, pelloille kuin muutamille taloillekin. Kylällä on kaksi navettaa. Kolmaskin rakennettaisiin, mutta lupaviranomaisten mielestä se olisi liikaa. Ei mahdu.
Viime vuonna maatalousyrittäjäksi kotitilalleen palannut Kimmo Kantomaa on kummissaan. Hän sulkisi joen ja kylän uimarannan tuntumassa olevan vanhan navetan. Hän siirtäisi toiminnan tien toiselle puolelle metsään raivaamalleen kolmen hehtaarin aukiolle. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto avi ei anna.
Tässä olisi hyvää rakennusmaata, Kantomaa kertoo. Aukio on tasainen. Moreenipitoinen maa kävisi melkein sellaisenaan rakennuksen pohjaksi.
Naapurit olivat Kantomaan hankkeesta iloisia.
”Sanoivat, että hyvä kun saadaan kylälle elämää.”
Avi vain on sitä mieltä, että navetta tulisi liian lähelle naapureita.
Toista, vähänkään sopivaa paikkaa Kantomaalla ei ole.
Navetan nurkalta lähimmän ja ainoan naapurin taloon olisi Maanmittauslaitoksen virallisen mittauksen mukaan 104 metriä. Avi sanoo, että matkaa on 75 metriä.
Näin ollen ”edes 100 metrin vähimmäisetäisyys ei täyty”, virasto lausuu.
”En tiedä, mistä ovat sen luvun saaneet. Mittanauhaa eivät ole käteensä ottaneet.”
Ehkä luku on katsottu kartasta. Ei olisi ensimmäinen kartta, johon rakennusten paikat on merkitty väärin.
Avi sanoo, että vaikka naapuri ei vastusta hanketta, se olisi hänelle kohtuuton. Reilut 90 vuotta navetan vieressä asunut naapuri on ihmeissään. Toisella puolen taloa oleva kylän toinen navetta on lähempänä hänen taloaan kuin tämä suunniteltu navetta olisi.
Kantomaa on toiminut kuten laki vaatii ja ohjeet neuvovat. Ensin piti hankkia tila omiin nimiin, sitten piti ostaa, vuokrata ja raivata lisää peltoa. Nyt sitä on yli 100 hehtaaria.
Vielä piti suunnitella navetta, raivata sille paikka, tehdä maaperätutkimukset, hankkia rahoitus, täyttää sen seitsemät paperit. Ylitornion kunta myönsi rakennusluvan, ja myös elykeskus näytti vihreää valoa.
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle piti antaa kahteen kertaan lisäselvityksiä. Kantomaa lupasi istuttaa navetan eteen kuusiaidan ja lopettaa kaiken toiminnan joen rannasta, mutta ei siitä ollut iloa. Lopuksi tuli hylkäävä päätös, joka piti lunastaa 1 740 eurolla.
Kantomaa valitti avin päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. Sen ratkaisu tulee sitten kun tulee.
Samaan aikaan maa paljastuu lumen alta. Kantomaan tekisi mieli aloittaa rakentaminen.
”Nyt olisi hyvä kevät rakentaa. Maa ei ole paksusti roudassa, kun oli paljon lunta.”
Sekin lisää kiireen tuntua, että nuoren viljelijän pitäisi tehdä investoinnit viiden vuoden kuluessa aloittamisesta, jos haluaa saada korotetut tuet.
Uudessa navetassa olisi 92 parsipaikkaa ja aluksi yksi lypsyrobotti. Toisellekin on varaus.
Vanhassa, vuonna 1980 navetassa on 41 lypsypaikkaa ja nuori karja.
”Niin vanhalla ja pienellä navetalla ei kannata jatkaa, kun työuraa on jäljellä yli 30 vuotta”, Kantomaa sanoo. ”Jos lupaa ei tule, pitää lähteä muihin töihin.”
Kansanedustaja Simo Rundgren (kesk.) kysyi Kantomaan kohtelusta eduskunnassa ja järjesti hänelle tapaamisen ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan kanssa.
”Kyllä se kummasteli mutta ei kuulemma voi tehdä oikein mitään.”
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
