Luonnonsuojeluliitto kiittää maanomistajia vesiensuojelusta
Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava iloitsee maaseudun vesiensuojelutyöstä. Hänen mielestään maanomistajien kiinnostus ympäristöasioihin on selvästi vahvistunut.
Sen sijaan viljelijöiden ja metsänomistajien etujärjestö MTK saa Sulkavalta sapiskaa. Hänen mielestään keskusjärjestössä ei ole tajuttu jäsenistön keskuudessa tapahtunutta asennemuutosta.
”Turpeenkaivun edut tuntuvat edelleen olevan ykkösasia MTK:ssa.”
Luonnonsuojeluliitto on MTK:n kanssa eri linjoilla myös hiilen varastoitumisesta metsiin.
”Luonnonmetsä sitoo enemmän hiiltä kuin nuori kasvatusmetsä. Laskelmiin pitäisi ottaa mukaan maaperän sitoma hiili, eikä vain puuston kasvuun sitoutuva”, Sulkava selventää.
Luonnonsuojeluliitto painii maailmanlaajuisia kriisejä aiheuttavien ympäristöongelmien kanssa. Niitä ovat monimuotoisuuden hupeneminen ja ilmastonmuutos, jotka itse asiassa ovat saman ongelman kaksi eri päätä. Monimuotoiset ekosysteemit tasapainottavat ilmastoa, joten huonosti käy, jos ne katoavat.
Suomessa monimuotoisuuskysymysten kanssa painitaan muun muassa metsälakia ja hyönteistuholakia uudistettaessa. Sulkavan mukaan metsänhoidon vaihtoehdot lisääntyvät, mutta monimuotoisuuden turvaaminen vaikeutuu.
”Tulevaisuudessa energiapuun tuotanto voi nousta tärkeämmäksi kuin tukkipuun tuotanto. Siinä tapauksessa monimuotoisuuden turvaamisen pitäisi olla vahvasti laissa.”
Ympäristönsuojelulain uudistuksessa väännetään kättä, miten turpeennostoa rajoittavat luontoarvot määritellään lakiin. Sulkavan mielestä olisi kohtuutonta, jos turpeennosto saisi jatkua ojittamattomilla soilla ilman luontoarvojen huomioimista.
Suurten ja pitkäkestoisten ympäristökysymysten lisäksi liittoa työllistävät päivänpolttavat ongelmat, kuten turpeennoston vesistöongelmat ja Talvivaara. Jälkimmäisen järjestö pyrkii saamaan vastuuseen päästöistään.
Perjantaina luonnonsuojelijat jättivät kaivosyhtiöstä tutkintapyynnön poliisille.
”Käsittämätöntä, että Suomessa on ollut varaa päästää ympäristökatastrofi tähän pisteeseen.”
Sulkava toivoo, että katastrofi toimii herättäjänä kaivosalan lainsäädännön kehittämiseksi.
Luonnonsuojeluliiton juhlavuodesta ei voi kirjoittaa kysymättä järjestön tunnuseläimen kuulumisia. Sulkava näkee saimaannorpan tilanteen parantuneen hieman.
”Uhkia toki on ja laji on edelleen äärimmäisen uhanalainen.”
Harmillisesti juuri viime viikonloppuna Saimaalta löytyi kolme kuollutta norppaa. Pienelle populaatiolle menehtymiset ovat takaisku.
Sulkava luottaa, että ennemmin tai myöhemmin verkkojen käyttö kielletään kesäaikaan koko Saimaalla.
Myös ilmaston lämpeneminen ja jääpeitteen häviäminen uhkaavat norppaa.
”Ja olisihan se itsellekin mukava päästä talvisin hiihtämään.”
KATJA KOLJONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
