Nälkä on vähentynyt viime vuosina muttei selätetty
Sadekausi jäi keväällä kuukautta normaalia lyhyemmäksi Afrikan-sarvessa. Maailman ruokaohjelma WFP jakoi ruokaa Somalian pääkaupungissa Mogadishussa, jonne maaseudulta muuttaa ihmisiä kuivuutta pakoon. Susannah Nicole/WFP Kuva: Viestilehtien arkistoAliravitsemus on vähentynyt kehitysmaissa neljänneksen viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.
Ruuantuotantoon erikoistunut kansainvälinen tutkimuslaitos IFPRI laskee vuosittain niin sanotun nälkäindeksin.
Vaikka Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa nälkäindeksi on parantunut keskimäärin laskien eniten, näiltä alueilta löytyvät edelleen maat, joissa aliravitsemus on yleisintä.
Nälkä vähenee, kun köyhyys vähenee. Vaikka maailman väkiluku on kasvanut, köyhien määrä ja suhteellinen osuus on YK-järjestöjen mukaan pudonnut. Silti noin 2,2 miljardia ihmistä elää alle kahdella dollarilla eli 1,76 eurolla päivässä.
Vielä vuosituhannen vaihtuessa köyhiä oli miljardi enemmän.
IFPRI:n alkuviikosta julkistaman raportin mukaan 17 maailman maata onnistui korjaamaan nälkää näkevien indeksiä yli puolella vuosina 2000–2014.
Näistä kymmenen parasta ovat Azerbaizan, Bosnia-Hertsegovina, Brasilia, Kirgisia, Kroatia, Latvia, Mongolia, Peru, Ukraina ja Venezuela. Niissä kaikissa aliravitsemus väheni yli puolella.
Brasiliassa harjoitettu perheohjelma oli erityisen tehokas, siellä vähennettiin pikkulasten kuolleisuutta ravitsemusta parantamalla. Kehuja saa myös Peru.
Kaakkois-Aasian myönteinen kehitys on selvästi kytköksissä alueen suurimpaan kansakuntaan, Intiaan. Vaikka ponnistelut lasten ravitsemuksen ja terveydenhoidon eteen ovat vieneet Intiaa parempaan, alueelliset erot ovat yhä suuria.
Sanitaation puute ja naisten heikko asema lienevät raportin mukaan ongelmien suurimmat selittäjät.
Nälkäindeksi on parantunut vuosituhannen vaihteesta kaikkien eniten Ruandassa, Angolassa ja Etiopiassa. Ne olivat kuitenkin tuolloin tilaston mustimmat maat, joten hyvästä suunnasta huolimatta varsinkin maaseudun köyhien keskuudessa aliravitsemus on edelleen yleistä.
Etiopian tilannetta painaa pienviljely, jossa tuotantomenetelmät ovat hyvin riippuvaisia sateista. Kun viime vuosina on kärsitty moneen otteeseen kuivuudesta, maassa harjoitetut monet ravitsemusohjelmatkaan eivät ole riittäneet auttamaan tilannetta.
Saharan eteläpuoleisissa maissa maatalouden tuottavuus on kokonaisuutena maailman heikointa. Kuten Maailman maatalousjärjestö FAO myös IFPRI painottaa, että monissa alueen maista tarvitaan huomattavia, rinnakkain vietyjä panostuksia ruuantuotannon kestävyyteen ja monipuoliseen ravitsemukseen.
Vuosi 2006 oli sotien suhteen rauhallisin maailmanhistoriassa, mutta sen jälkeen alueellisten väkivaltaisten konfliktien määrä on lisääntynyt.
Viime vuosina pahiten nälästä onkin kärsitty yleensä poliittisten aseellisten kriisien vuoksi. Erilaiset selkkaukset, sisällissodat ja rikollisjoukkojen väkivalta ajavat ihmisiä pakolaisiksi ja ruuantuotanto tyrehtyy.
Pahin aliravitsemustilanne on edelleen Keski-Afrikan tasavallassa, Tshadissa ja Sambiassa, joista kaksi ensin mainittua kärsivät konflikteista.
Indeksiä ei voitu puutteellisten tietojen vuoksi laskea Etelä-Sudanille ja Sudanille, Somalialle, Eritrealle, Kongon demokraattiselle tasavallalle, Burundille ja Komoreille.
Näiden maidenkin tilanne on nälän ja köyhyyden suhteen silti vaikea.
Kaijaleena Runsten
Tänään vietetään
maailman ruokapäivää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
