Miksi matematiikka ei kiinnosta tyttöjä, vai kiinnostaako?
”Pääsykokeisiin pänttäilyn sijaan laudaturin tytöt voisivat hakeutua suoraan luonnontieteellisille tai teknisille aloille yliopistoon kuten pojatkin. Tyttöjen hakeutuminen teknisille ja luonnontieteellisille aloille purkaisi vähitellen vahvasti sukupuolen mukaan jakautuneita työmarkkinoita”, kirjoittaa toimittaja Mirja Niemitalo kolumnissaan ”Aina väärässä” (Kaleva 9.10.2013).
Kuten yleisesti tiedetään, Niemitalon mainitsemille aloille on helppo päästä opiskelemaan, jos on tehnyt oikeat ainevalinnat lukiossa. Suoraan valintaan ei tarvita yhtään laudaturia, mutta pelkät laudaturit eivät riitä, vaikka niitä olisi sen seitsemän kappaletta. Syy ”helppoon” pääsyyn on siinä, että pitkän matematiikan vaativia opiskelupaikkoja on huomattavasti enemmän kuin on pitkän matematiikan kirjoittajia.
Jostain syystä matemaattiset aineet eivät ole tyttöjen suosiossa, vaikka ne oikein opiskeltuna vaativat vähemmän työtä ja ulkolukua kuin monet reaaliaineet. Matemaattisia aineita on opiskeltava pitkäjänteisesti ja perusteet ymmärtäen. Peruskoulussa annetaan matematiikan työkalut, joten alaluokkienkaan laskuopissa ei tulisi luistaa.
Niemitalo mainitsi huolen lääkäri- ja diplomaattikunnan naisistumisesta. Lääkäreiden osalta huoli poistunee pikkuhiljaa, elleivät tytöt ala panostaa koulussa matemaattisiin aineisiin. ”Lääketieteellisten tiedekuntien pääsykoeuudistus on aiheuttanut ruuhkan aikuislukioiden luonnontieteen kursseille, kun pääsykokeissa testataan nykyisin tietoja lukion oppimäärän pohjalta.” (SS 7.10.2013)
”Kuopiossa lukuvuonna 2010–2011 fysiikan kursseille osallistui 278 ja kemian 516 henkilöä, kun taas vuotta myöhemmin fysiikan kursseja kävi 443 ja kemian kursseja jopa 709 henkilöä. Aineita luetaan aiempaa enemmän erityisesti kaupungeissa, joissa on lääketieteellinen tiedekunta.”
Jos opiskeltaviin aineisiin lisää vielä pitkän matematiikan, se auttaa huomattavasti fysiikan opiskelussa ja jos lääkiksen ovi ei avaudu sittenkään, on monia muita mahdollisuuksia luonnontieteen ja tekniikan aloilla.
Miksi media ei rummuta matemaattisten aineiden tärkeyttä? Tiedeviestinnän koulutuksiin pitää saada matematiikkaan ja sen sovellutuksiin perehtyneitä opiskelijoita. Kun nyt puhutaan paljon syrjäytymisestä, miksei korosteta matematiikan merkitystä sen ehkäisemisessä? Verovaroilla mälläävä Yle pitäisi saada hyötykäyttöön. Esimerkiksi Radio Suomen musiikkikappaleiden väliin ja Prisma Studioon voisi sijoittaa pieniä asiantuntijahaastatteluja. Sitäkin on ihmetelty, miksi Ylelle ei saada matematiikkailtoja.
Eikö kannattaisi siirtää Ylen rahoitusta printtilehtien tukemiseen etenkin, jos lehtiin mahtuu myös matematiikkaa?
Printtilehdet ovat tärkeitä luku- ja kirjoitustaidon säilyttämisessä. On todettu, että netistä usein vain silmäillään artikkeleja. On ihan toista istua nojatuoliin, lukea ja miettiä rauhassa jutut.
Alli Huovinen
matikkatäti
Oulu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
