Traktorimarssilla jaossa makkaroita vailla Joutsenlippua
Traktorimarssin suuri väkimäärä yllätti, ja MTK:n makkaragrillissä oli myös Joutsenliputtomia "kyrsiä". "MTK:n hankintasäännön mukaan on toimittu", sanoo puheenjohtaja Juha Marttila.
Korpela valmistaa kaikkiaan 150:tä tuotetta, mutta Joutsenlippu on vain muutamassa tuotteessa. Kuva: Kuvakaappaus / Lihajaloste KorpelaTraktorimarssilla syntyi jonkinasteinen makkarakohu. Senaatintorilla tarkkaavaisimmat syöjät olivat panneet merkille, ettei kaikissa MTK:n tarjoamissa makkaroissa ollut suomalaisuudesta kertovaa Hyvää Suomesta -merkkiä eli Joutsenlippua.
Puheenjohtaja Juha Marttila kertoo, että hankintasääntöjen mukaan MTK:n tilaisuuksissa tarjotaan Suomessa tehtyä ja suomalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Näin toimittiin myös Senaatintorin mielenosoituksessa.
"Kun ilmeni, että väkeä tulee arvioitua enemmän, pantiin siitä catering-firmalle nopealla aikataululla ilmoitus, että hommatkaa riittävästi makkaraa. Siinä viime hetken hässäkässä on sitten ilmeisesti ollut jonkinlainen erä joutsenliputtomia tuotteita", Marttila sanoo ja tähdentää:
"Sen olemme valmistaneet, että MTK:n hankintasäännön mukaan on toimittu."
Kaksien päällysmerkintöjen kulut haittaavat jalostajaa
Senaatintorilla oli Lihajaloste Korpelan tekemiä makkaroita. Yrityksen toimitusjohtaja Seppo Korpela valaisee, että itse asiassa he eivät käytä suurimmassa osassa tuotteita Joutsenlippu-merkkiä lainkaan.
"Meillä on 150 tuotetta, ja olisiko kolmessa tuotteessa Joutsenlippu. Olemme päätyneet siihen, että kaikissa niissä tuotteissa, joihin laki ei vaadi alkuperämerkintää, emme merkkaa sitä pakkauskalvoihin. Se on kustannuskysymys, koska kalvoja tilataan niin isoja määriä, että niitä voi olla pariksi kolmeksikin vuodeksi."
"Jos Joutsenlippu olisi joidenkin tuotteiden kalvoissa, emmekä sitten jostain syystä saisikaan kotimaista lihaa, emme voisi tuotteita tehdä. Kaksien päällysmerkintöjen pitäminen taas tulisi niin kalliiksi, ettei siinä ole mitään järkeä."
Korpelan mukaan yrityksen makkaroihin käyttämä liha on pääosin kotimaista.
"Joitakin kinkkutuotteita ja private label -tuotteita teemme ulkomaisesta lihasta, jos asiakas niin haluaa. Kaupat haluavat löytää kuluttajille myös mahdollisimman edullisia tuotteita, ja joissakin kaupan omissa merkeissä hinta on määräävä tekijä, ei lihan alkuperä", Seppo Korpela kertoo.
Private labelien eli kaupan omien merkkien osuus Korpelan tuotannosta on tätä nykyä parikymmentä prosenttia.
Kaikesta lihasta puolet kotimaista
Seppo Korpela kertoo, että pääosa lihasta tulee heille Atrialta.
"Lihaa meille toimittaa myös 40–50 tuottajaa tästä Pohjois- ja Luoteis-Satakunnasta. Meillä on Lähellä tuotettu -sarja, ja siinä käytämme Joutsenlippua."
Korpela sanoo yrityksen miettineen, miten raaka-aineen alkuperä voisi tulla pakkausten päälle aivan vakionakin.
"Kunhan vain löydämme sen tavan. En tiedä, onko se Joutsenlippu, sillä kustannuksena se on aika kallis."
"Jos meillä on kolme joutsenlipullista tuotetta, maksamme sen silti kaikista 150 tuotteesta eli koko liikevaihdosta. Tuo on syy, minkä takia moni suomalainen pienempi lihatalo on luopunut merkistä. Asiaan onkin toivottu muutosta", Korpela kertoo.
Hän lisää vielä, että heillä itsellään pakkausmateriaalien kalleus on kuitenkin suurin syy Joutsenlipun vähään käyttöön.
Korpelan käyttämästä lihasta on tätä nykyä puolet kotimaista. Ulkomailta tulee heille esimerkiksi paistiosia.
"Suomesta ei yksinkertaisesti saa kaikkea, mitä tarvitsemme, sillä täällä ei leikata sillä tavalla lihaa kuin Euroopassa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
