Harva haluaa ehdollekunnallisvaaleissa
Kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa kotikuntansa päättäjiin, mutta päättäjäksi pyrkiminen ei juuri kiinnosta. Vain joka kuudes lähtisi ehdokkaaksi kunnanvaltuustoon.
Eniten kuntalaisia kiinnostavat koulujen tai muiden kunnallisten laitosten johtokunnat. Niihin olisi pyydettäessä valmis lähtemään joka neljäs haastateltu.
Kunnallisalan kehittämissäätiö teetti TNS Gallupilla tutkimuksen. Siihen haastateltiin syksyllä 1 004 henkilöä.
Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään ensi lokakuussa.
Tutkimusraportissa ollaan huolissaan siitä, että ehdokkaaksi asettuminen jää kyselyssä osallistumismuodoista pohjimmaiseksi. Sanottavaa innostusta ei löydy mistään väestöryhmästä.
Kiinnostus valtuustoehdokkuuteen on tosin ollut laimeaa ennenkin kuntavaalien alla.
Vapaan kansalaistoiminnan puolella kiinnostavimmiksi koetaan erilaiset harrastejärjestöt. Niihin lähtisi mieluusti mukaan yli puolet vastaajista.
Hyväntekeväisyysjärjestöt ovat kyselyn mukaan suosiossa. Kiinnostusta tunnetaan myös urheiluseuroihin, liikuntajärjestöihin ja asukasyhdistyksiin.
Vähiten kiinnostavat puolueyhdistykset, joihin voisi kuvitella lähtevänsä mukaan 13 prosenttia vastaajista. Kunnallisvaaleihin ehdokkaaksi lähtisi 14 prosenttia.
Reilut 40 prosenttia vastaajista kokee silti, että puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet huomioidaan kunnallisessa päätöksenteossa.
Puolueiden toivotaan pitävän enemmän yhteyttä kannattajiinsa. Näin ajattelee 89 prosenttia vastaajista.
Eri puolueista SDP ja kokoomus tarjoavat vastaajien mielestä parhaimmat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa paikallistason asioissa.
Molempia arvostaa kolmannes vastaajista, kun keskustan suosio jää neljännekseen.
Perussuomalaisia arvostaa vaikuttamiskanavana 19 prosenttia, vihreitä 16 prosenttia ja vasemmistoliittoa 14 prosenttia. RKP ja kristillisdemokraatit jäävät alle 10 prosenttiin.
MT–STT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
