MT-kysely: SDP luotetuin alue- ja kuntapuolue – puolet kokee terveyspalveluiden huonontuneen
Etenkin maaseutumaisissa kunnissa palveluiden koetaan heikentyneen.
Antti Lindtmanin luotsaama SDP herättää suomalaisissa eniten luottamusta kunnan ja hyvinvointialueen asioiden hoidossa. Perässä tulevat kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset. Kuva: Jaana Kankaanpää, Jarkko Sirkiä, Carolina Husu, Kari Salonen, koonnut: Jarkko SirkiäSuomalaiset luottavat eniten SDP:hen kotikuntansa ja hyvinvointialueensa asioiden hoidossa, selviää tuoreesta MT-kyselystä.
SDP:n valitsi vaihtoehdokseen 21 prosenttia vastaajista. Puolueista toiseksi eniten luottoa saa kokoomus (14 prosenttia) ja kolmanneksi eniten keskusta (11 prosenttia).
Kokoomuksen ja keskustan edelle kakkossijalle kipusi kuitenkin vaihtoehto ”en mihinkään puolueeseen”, jonka valitsi 18 prosenttia vastaajista.
SDP on erityisesti naisvastaajien suosiossa. Heistä 25 prosenttia valitsi demarit ennen keskustaa (11 prosenttia) ja kokoomusta (10 prosenttia).
Miesten ykkösvalinta taas on kokoomus (19 prosenttia) ennen SDP:tä (17 prosenttia) ja perussuomalaisia (14 prosenttia).
SDP on luotetuin kaupunkimaisissa kunnissa ja pääkaupunkiseudulla. Taajaan asutuissa kunnissa se jakaa kärkisijan keskustan kanssa. Maaseutumaisissa kunnissa asuvien parissa luotetuin puolue on keskusta.
Myös perussuomalaisiin luottavimmat asuvat maaseutumaisissa kunnissa, joskin erot ovat pieniä. Luottamus kokoomukseen on korkeinta pääkaupunkiseudulla ja taajaan asutuissa kunnissa.
48 prosenttia suomalaisista kokee julkisen terveydenhuollon palveluiden heikentyneen.
Saman kyselyn mukaan noin puolet suomalaisista kokee terveyspalveluidensa heikentyneen viimeisen kahden vuoden aikana.
Yhteensä 48 prosenttia kokee julkisen terveydenhuollon palveluiden heikentyneen, 37 prosenttia niiden pysyneen ennallaan, ja vain kaksi sadasta kokee terveyspalveluiden parantuneen viimeisen kahden vuoden aikana.
Naisista terveyspalveluiden kokee heikentyneen 56 prosenttia, miehistä 39 prosenttia. Alueellisesti palveluiden koetaan heikentyneen etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla (60 prosenttia) ja Pohjois- ja Itä-Suomessa (55 prosenttia).
Erityisesti palvelujen koetaan heikentyneen maaseutumaisissa kunnissa, joiden asukkaista 65 prosenttia uskoo palvelujen huonontuneen.
Eri puolueiden kannattajista tyytymättömimpiä palveluiden kehitykseen ovat vasemmistoliiton kannattajat, joista 62 prosenttia katsoo palveluiden heikentyneen, ja perussuomalaiset, joista 54 prosenttia kokee samoin.
Positiivisin kokemus on kokoomuslaisilla, joista 6 prosenttia uskoo palveluiden parantuneen, 46 prosenttia niiden pysyneen ennallaan ja 33 palveluiden heikentyneen.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisen vastuu siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.
18 prosenttia suomalaisista ei luota kunta-asioissa mihinkään puolueeseen.
Kyselyssä kysyttiin myös vastaajien kantaa siihen, pitäisikö peruskoulun opetusta voida järjestää etänä, jos kunnassa on vähän oppilaita.
Peräti 71 prosenttia vastaajista sanoi, ettei peruskoulun opetusta voi järjestää etänä. Etäopetuksen sallisi 18 prosenttia vastaajista.
Vastaajan kotiseutu ei näy eroina vastauksessa. Suhtautuminen oli yhtä kielteistä kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa asuvien keskuudessa. Erot ovat pieniä myös eri puoluekantojen välillä.
Kyselyn toteutti Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta Kantar Agri oy. Siihen vastasi yhteensä 1 011 henkilöä 28.2.–4.3.2025.
Tulos on painotettu vastaamaan Manner-Suomen 18–79 -vuotiasta väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia. Tulokset on pyöristetty lähimmän prosenttiyksikön tarkkuuteen.
Neljän suurimman puolueen edustajat kohtaavat toisensa Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä tänään perjantaina kello 11 alkaen. Lähetys on katsottavissa suorana ja jälkikäteen tallenteena osoitteessa mt.fi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









