Vuorovesi kääntyi – korkojen paluu myös valtionlainoihin

Valtiokonttori järjesti valtion viitelainan huutokaupan tiistaina. 941 miljoonan euron obligaatiolaina keräsi tarjouksia yhteensä 1 401 miljoonaa euroa. Kuva: Jaana Kankaanpää

Valtionlainojen korot ovat elvyttävän rahapolitiikan ansiosta ennätysalhaalla – veronmaksajien iloksi ja turvallisia sijoituskohteita etsivien harmiksi.

Nyt vuorovesi on kääntynyt, ja korot palanneet – plussan puolelle vaikkakin toistaiseksi hyvin matalalle.

Valtiokonttori järjesti uuden huutokaupan tiistaina. Uutta lainaa valtio nosti kansainvälisiltä markkinoilta yhteensä 941 miljoonaa euroa. Hinnaksi eli korkotasoksi muodostui 0,07 prosenttia.

Lainan takaisinmaksuaika koittaa kymmenen vuoden kuluttua, 15.9.2031. Kuponkikorkona lainalle on 0,125 prosenttia, ja jälkimarkinoilla obligaatiolaina hinnoitellaan päivittäin.

"Kaiken kaikkiaan korot ovat nousseet", kertoo rahoituspäällikkö Mika Tasa valtiokonttorista.

Mitä lyhyempi laina juoksuajaltaan on, sen tukevammin se yhä on valtion kannalta miinuksella. Vuoden päästä erääntyvän valtionlainan korko on pakkasella lähes 0,7 prosenttia.

Kuukausi sitten valtio haki lainaa markkinoilta 936 miljoonaa euroa 21 vuoden kuluttua eli vuonna 2042 erääntyvällä lainalla. Koroksi huutokaupassa muodostui 0,27 prosenttia.

Valtiolla oli syyskuun lopussa yhteensä velkaa 130,18 miljardia euroa. Summa elää päivittäin.

Ketkä Suomen valtiolle sitten lainaavat ja ostavat velkapapereita? Valtiokonttorin lainahuutokauppaan on hyväksytty 14 valtion päämarkkinatakaajapankkia, joiden kautta institutionaaliset sijoittajat, rahastot ja esimerkiksi eläkeyhtiöt sijoittavat valtiolainoihin.

Uusimmissa viitelainoissa kiinteät kuponkikorot eli nimelliskorot ovat matalalla tai nollassa. Vanhemmissa maksetaan korkeampia kuponkikorkoja, jotka tuottavat liikkeeseenlaskussa nimellisarvon ylittävää myyntihintaa.

Valtiokonttorin apulaisjohtaja apulaisjohtaja Anu Sammallahti on avannut valtion kirjaamien emissiovoittojen logiikkaa valtiokonttorin blogissaan:

"Tämä nimellisarvon ylitys kirjataan talousarviossa ns. emissiovoitoksi. Kasvava lainanotto korkojen laskiessa jopa negatiivisiksi on lisääntyvässä määrin kerryttänyt emissiovoittoja vuosina 2020–2021. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on äskettäin julkaistussa raportissaan kiinnittänyt tähän huomiota."

Lue aiheesta lisää: Kuponkikorkona 0,000 prosenttia