Lentorobotin käyttöä sähköverkon tarkastuksessa kokeillaan
Pilotit Anttoni Jaakkola ja Atte Korhonen asettavat reitille ohjelmoidun lentorobotin lähtökuntoon. Polttomoottorilla varustetut laitteet voivat lentää kerralla kymmenen kilometriä. Lari Lievonen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
”Lentoroboteilla ei ole kunnon suomenkielistä nimeä vielä”, alan yrittäjä Tero Heinonen Sharper Shape Oy:stä harmittelee.
Hänen mukaansa voi puhua miehittämättömistä ilma-aluksista, RPAS-järjestelmistä, UAV-koneista tai lentoroboteista, mutta ei lennokeista, koska ne viittaavat harrastajakoneisiin.
Ensimmäisenä Suomessa Pohjois-Karjalan Sähkön Sähkönsiirto Oy ryhtyi kokeiluun, jossa lentorobotteja kameroineen ja laserkeilaimineen sovelletaan sähkönsiirtolinjojen huoltotarkastuksiin ja vikojen paikannukseen.
Käytössä on teknistä huippua edustava UAV 5 -kone, joka muistuttaa pientä helikopteria. Sitä tosin ei voi lennättää sateella, myrskystä puhumattakaan. Sen sisällä on 100 000 euron arvoiset elektroniikkalaitteet, joilla saadaan mahdollisimman tarkkaa kuvaa sähköpylväistä, muuntajista, linjojen riskikohteista ja vierimetsien hoitotilanteesta.
Pilotointia tehdään parhaillaan Pohjois-Karjalan ensilumimyräkän ja pitkien sähkökatkosten jälkeisissä tunnelmissa.
”Joillekin laitteille sopivat myös Siperian olosuhteet”, Heinonen vakuuttaa.
Miehittämättömien kopterien tulevaisuuden käytössä olennaista on se, että laitteiden pääomakustannus on pieni. Yhden miehitetyn helikopterin sijaan robotteja voi hankkia laivueen.
Pohjois-Karjalan Sähkön Sähkönsiirto Oy:n toiminta-alue on valtaosin hankalakulkuista metsää.
”Tavoitteenamme on noudattaa uutta sähkömarkkinalakia, jossa sähkökatkojen enimmäispituudeksi harvaan asutulla alueella on määritelty 36 tuntia ja taajamissa kuusi tuntia. Siihen päästäksemme meidän on tehtävä jatkuvasti kehitystoimenpiteitä”, verkon kehityspäällikkö Jukka Ahonen PKS Sähkönsiirto Oy:stä sanoo.
Asiakkaita yhtiöllä on 88 000 ja sähköjohtoja toistaiseksi eniten ilmassa vedettyinä kaikkiaan 22 000 kilometriä. Vuosittain yhtiö kartoittaa 3 000 kilometriltä sähkölinjastoa riskejä, ja rahaa työhön palaa 200 000 euroa.
”Odotamme verkon tarkastuskustannusten pienenevän, tarkastuspalvelutoiminnan lisääntyvän ja sähkökatkojen lyhenevän nopeamman vikapaikkojen löytämisen ansiosta”, Ahonen listasi kokeilun mahdollisia hyötyjä.
Parhaillaan liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa on tekeillä uudet ilmatilan käyttöä koskevat säädökset, joissa otettaneen huomioon lisääntyvä ammattimainen ja kaupallinen miehittämättömien kopterien käyttö.
”Trafissakin ymmärretään, että Suomi on tässä edelläkävijänä, ja tarvitaan kunnon pelisäännöt, joilla markkinoita voidaan uudelle toiminnalle synnyttää”, Heinonen toteaa.
Nykyisellään lentolupakäytäntö on hänen mukaansa vähintäänkin monipolvinen. Miehittämättömien koptereiden lentopalveluita tarjoavia yrityksiä Suomessa toimii jo 20–30.
Heinonen visioi, että ilma-aluksilla luodaan lähivuosina tuhansia uusia työpaikkoja.
Sähkölinjojen kuvaamisen lisäksi ne soveltuvat muun muassa metsävarojen kartoitukseen ja tarkkuusmaatalouteen.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
