Sallaan ja Evolle tekeillä uudet kansallispuistot – kolme aluetta jäi rannalle ruikuttamaan

Evolla on järjestetty perinteisesti partiolaisten leirejä ja metsäopetusta. Toiminnot pitäisi ympäristöministeriön mukaan rajata kansallispuistoalueen ulkopuolelle. Kuva: Markku Pulkkinen

Ympäristöministeriöön (YM) on tällä hallituskaudella saapunut esitykset viiden kansallispuiston perustamiseksi. Ministeriö ryhtyy valmistelemaan niistä kahta. Tulevat kansallispuistot sijaitsisivat itärajalla Sallatunturin alueella ja Kanta-Hämeessä Evolla.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) arvioi, että Sallan kansallispuiston lakiesityksellä on edellytykset edetä eduskuntakäsittelyyn ensi keväänä.

Sallatunturin liki 10 000 hehtaarin laajuisen alueen maisemat vaihtelevat tuntureista ja harjuista näyttävään, noin 250 metriä syvään Aatsinginhaudan rotkolaaksoon. Luonnossa korostuvat vanhat, korkealla kasvavat ja tykkylumen muovaamat metsät sekä monimuotoiset aapasuot.

Evolla sen sijaan on enemmän selviteltävää. Työ aloitetaan kokoamalla alueen toimijoista työryhmä, joka pohtii kansallispuiston rajauksia ja käyttömuotojen yhteensovittamista. Mikkosen mukaan kansallispuiston ulkopuolelle pitäisi rajata ainakin partiolaisten suosima retkeilyalue ja Hämeen ammattikorkeakoulun opetusmetsät.

Niin kutsutun Evon tiedekansallispuiston esityksen takana ovat muun muassa Helsingin yliopisto ja muut tiedeyhteisöt, ympäristöjärjestöt sekä Museovirasto.

Kansallispuisto levittäytyisi 8 000 hehtaarin alueelle ja muodostaisi siten Etelä-Suomen laajimman metsäisen kansallispuiston.

Evon metsät tarjoavat elinympäristöjä erityisesti lahopuulla ja palaneella puulla elävälle uhanalaiselle lajistolle. Alueella on paljon muutakin kuin metsäluontoa: harjuja, lukuisia pikkujärviä ja -lampia, pikkusoita ja virtavesiä sekä perinneympäristöjä.

YM:n mukaan talousmetsiäkin on, mutta ne voidaan jättää luonnontilaan tai lisätä monimuotoisuutta aktiivisin toimin.

Ministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander huomauttaa, että kansallispuistoja perustetaan vain valtion maille, joten yksityisille maille ne eivät leviä.

Koska Evo on eteläinen kansallispuisto, sen alueella ei saisi metsästää. Hirvenajo olisi sallittua, kuten myös yksittäisten haittaeläimien ja vieraslajien hallittu poisto.

Kansallispuistoiksi ehdotetuista kohteista karsiutuivat tällä erää Korouoman rotkolaakso, Porkkalan saaristo sekä Punkaharjun ja Haarikon muodostama metsäinen kokonaisuus. Alueet eivät kaikilta osin täytä luonnonsuojelualueiden vaatimuksia.

Flanderin mukaan Porkkala esimerkiksi on nykyisellään liian pirstaleinen alue ja Punkaharjun alue on jo suojeltu luonnonsuojelulailla. Korouoma puolestaan on toistaiseksi turhan pieni kansallispuistoksi.

Sallan ja Evon myötä kansallispuistojen määrä kasvaisi 42:een. Kansallispuistoverkoston laajentaminen on kirjattu pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmaan.

Etenkin eteläisiin kansallispuistoihin kohdistuu suuri kävijäpaine. Alkuvuonna kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat jopa 20 prosentilla.

"Kansallispuistot ovat jokaisen suomalaisen ulkoilupaikkoja, mutta ennen kaikkea ne säilyttävät ja vahvistavat luonnon monimuotoisuutta. Kun luonto köyhtyy, tarvitsemme lisää näitä keitaita", Krista Mikkonen toteaa.

Hän muistuttaa, että puistot tuovat alueille matkailutuloja ja välillisesti työpaikkoja.

Uusien puistojen perustamisen lisäksi vanhoja kansallispuistoja on mahdollisuuksien mukaan laajennettu. Niin on tehty viimeksi Rokualla ja Teijossa. Laajentumista selvitetään myös Tiilikkajärvellä ja Nuuksiossa.

Lue lisää: Keskustan Kemppi vaatii kuulemaan paikallisia heti Evon kansallispuistohankkeessa: "Evo on Etelä-Suomen tärkein lupametsästysalue"