Ympäristö

GTK: Laajoista malminetsinnöistä ani harva johtaa kaivoksen perustamiseen – "Olisiko oikein, että kaikki rikasteet tuotaisiin muualta, kuten Kongosta?" kysyy geologi

Malminetsinnästä maksetaan Suomessa maanomistajille verrattain korkeat korvaukset. Malmia etsitään myös suojelualueilta.
Jukka Pasonen

Suomen pinta-alasta on varattuna malminetsintään noin 25 000 neliökilometriä eli kolme kertaa Uudenmaan kokoinen alue. Yle uutisoi marraskuun lopussa, että malmin­etsintäyhtiöt ovat tehneet varauksia myös luonnonsuojelualueille.

Geologi Pekka Tuomela Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Mineraalitalouden ratkaisut -yksiköstä vakuuttaa, ettei asiasta kannata hätääntyä.

”Kahdeksi vuodeksi tehtävä varausilmoitus tarkoittaa, että alueella saa kävellä maastossa ja tehdä havaintoja, ottaa kevyitä käsinäytteitä esimerkiksi hakulla kalliosta”, Tuomela selventää.

Alan ihmiset usein sanovat, että yksi tuhannesta hankkeesta johtaa kaivoksen perustamiseen.

Mikäli varaaja haluaa alustavien tutkimusten jälkeen jatkaa varsinaista malminetsintää, täytyy siihen hakea maksullinen lupa Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Malminetsintälupaa voidaan jatkaa enintään 15 vuodeksi. Lupa oikeuttaa koneelliseen tutkimukseen, kuten syväkairaukseen.

Malminetsintälupia on voimassa 1 000–2 000 neliökilometrillä vuosittain. Tuomelan mukaan lupa-alueista korkeintaan yksi sadasta johtaa kaivosprojektiin. Etsinnän alkamisesta kaivoksen käynnistymiseen voi kulua vuosikymmeniä.

Suomessa malminetsintäyhtiöt joutuvat maksamaan etsinnästä korvauksia huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa. Lupa-alueet ovat verrattain pieniä, koska iso alue käy kalliiksi.

Ensimmäiset neljä vuotta yhtiöt maksavat korvauksia 20 euroa hehtaarilta ja maksu nousee vuosien kuluessa portaittain lopulta 50 euroon hehtaarilta.

Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa korvauksen saa maanomistaja. Mahdolliset vahingot, kuten puustovauriot korvataan erikseen.

Tuomela ymmärtää maanomistajien ja asukkaiden huolen, kun omalle alueelle osuu malminetsinnän varaus.

”Jos osaisi ajatella niin, että se varaus on hyvin karkeaa haarukointia.”

Varausalueilla sijaitsee monesti myös luonnonsuojelualueita. Laki ei kiellä malminetsintää niillä, mutta suojeluarvoja ei saa heikentää.

Kansallispuistoissa ei malmia etsitä, mutta muun muassa Natura-alueilla niin voidaan tehdä. Suomessa on yksi Natura-alueen alapuolella sijaitsevan kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi juuri edennyt lausuntovaiheeseen.

Kyseessä on Sakatin monimetalliesiintymä Sodankylässä. AA Sakatti Mining Oy (Anglo American Plc:n tytäryhtiö) suunnittelee kaivosta, jonka päällä sijaitsee suojeltu Viiankiaavan suo.

Tuomelan mukaan satojen metrien syvyydessä sijaitseva maanalainen kaivos ei näkyisi suojelualueella. Kulku kaivokseen tapahtuisi suojelualueen ulkopuolelta.

”Ympäristöviranomaisen on pohdittava kaivoksen vaikutus suon vesitaseeseen. Onko riskiä, että suo kuivuu tai sinne tulee pölypäästöjä?”

Euroopassa Natura-alueilla on kaivoksia jokunen, esimerkiksi Neves Corvos Portugalissa ja yksi on rakenteilla Britanniaan.

Tuomelan mukaan mietinnässä on kompensaatiokeinoja, joilla kaivosyhtiöt voisivat korvata mahdollisia haittoja esimerkiksi perustamalla suojelualueita muualle.

Suomen luonnonsuojeluliitto on julkisuudessa painottanut, että useat kaivokset eivät ole pystyneet noudattamaan ympäristölupaansa.

Tuomelan mukaan Suomesta löytyy esimerkkejä monista kaivoksista, joissa jotain lupaehtoa on rikottu ja toiminnan parantamisesta on tehty viranomaisille selvitys. Useimmiten kyse on hyvin pienen mittaluokan rikkomuksista. Samaan tapaan ylityksiä tapahtuu monissa tehtaissa.

Kaivosten päästöistä puhuttaessa ihmisillä nousee mieleen Talvivaara. Tuomela korostaa, että kaivoksen ongelmat olivat poikkeuksellisia Suomessa.

Suomea on osin ilkuttukin kaivosteollisuuden unelmamaaksi. Tuomelan mukaan yhtiöt mielellään tulevat tänne, mutta se ei johdu lepsusta lainsäädännöstä tai polkuhinnoista. Täällä vaaditaan luvat ja maksutkin ovat korkeat. Lisäksi 10 vuotta vanha kaivoslakimme on suhteellisen uusi ja se on tarkoitus uudistaa jälleen ensi vuoden lopussa.

Suomeen tullaan, koska täällä on harvinaisen monipuolinen kallioperä, josta löytyy muun muassa kultaa, nikkeliä, kobolttia, litiumia, grafiittia ja kromia.

Toisekseen täkäläinen geodata on arvostettua, kuten myös infrastruktuuri, työvoima ja luotettava toimintaympäristö.

”Moni kaivosyhtiö on sanonut, että Suomessa saa kahdessa viikossa sen tiedon, mihin menee Afrikassa kaksi vuotta.”

Täällä nuuskivat kaivosyhtiöt ovat enimmäkseen ulkomaalaisia.

”Suomalainen pääoma ilmeisesti katsoo, että toiminta on niin riskialtista, ettei siihen kannata sijoittaa”, Tuomela toteaa viitaten kaivoshankkeiden toteutumisen epätodennäköisyyteen.

Malminetsintäyhtiöiden mielenkiinnosta on se hyöty, että ne käyttävät isot rahat tutkimuksiin sekä työllistävät suomalaisia alihankkijoita, vaikka kaivosta ei syntyisikään. Firmoilla on velvollisuus luovuttaa etsintöjen tulokset kaivosviranomaisille ja edelleen GTK:lle, joten aineisto karttuu koko ajan.

Asiassa on sekin puoli, että Suomessa tuotetut rikasteet jatkojalostetaan pääosin täällä. Meillä on yksi Euroopan merkittävimpiä mineraaliklustereita, jonka käyttämistä rikasteista valtaosa tuodaan ulkomailta.

”Olisiko oikein, että kaikki tuotaisiin muualta, kuten Kongosta?” Tuomela kysyy.

Hän tietää kyllä, miten kaivosyhtiöt saataisiin häädettyä: ”Jos pannan hirveät verot joka kohtaan, silloin kukaan ei halua tulla. Ala vaatii riskinsietokykyä ja investointeja, joiden vastapainona on oltava kohtuullinen tuotto-odotus. Tämä ei toki tarkoita, ettei minkäänlaisia veroja voisi olla.”

Kaivosteollisuus ry:n ja Mining Finland ry:n kyselyn mukaan kaivosalan investoinnit kasvavat noin miljardiin euroon vuosina 2021–2023.

Malminetsintään ja kaivoksiin liittyvät hankkeet ovat katsottavissa GTK:n Kaivosrekisterin karttapalvelusta.

Lue myös:

MTK vahvistaisi maanomistajien oikeuksia uudessa kaivoslaissa – "Ei pitäisi syntyä tilannetta, ettei hankkeesta tiedetä alueella mitään”

Malminetsintää tehnyt helikopteri pelästytti vahingossa hevosen – firma korvasi eläinlääkärikulut

Lue lisää

Törkeää toimintaa

Kaivokset pärjäävät korona-aikana, metallien hinnat pysyneet liki ennallaan – miljardi-investoinnit kolmen vuoden aikana

Ahmoja saa metsästää enintään kahdeksan – tavoitteena on suojata poroelinkeinoa, ahman tappamia poroja on ilmoitettu jo lähes 3 300

Malminetsintää tehnyt helikopteri pelästytti vahingossa hevosen – firma korvasi eläinlääkärikulut