Ympäristö

John Nurmisen Säätiön esitys: "Peltojen kipsikäsittely pitäisi saada mukaan Suomen maaseutuohjelmaan ja ei-tuotannollisten tukien järjestelmään"

Peltojen kipsikäsittelyllä pystytään sitomaan fosforia pelloilta huuhtoutumasta Itämereen.
Pasi Leino
Fosfori on yksi maapallon yleisimmistä alkuaineista. Sitä tarvitaan peltojen lannoitukseen, mutta sen ei haluta valuvan edelleen jokia myöten mereen rehevöittämään Itämerta. Kuvassa kipsiä levitetään pellolle Perniössä.

Itämeren suojeluun keskittyvän John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt ottaa kantaa jo toimivaksi todistettuun peltojen kipsikäsittelyyn. Kipsikäsittelyllä on pystytty vähentämään Itämeren fosforikuormitusta.

"Peltojen kipsikäsittely on suomalainen innovaatio ja erityisen tehokas ja edullinen maatalouden kuormituksen nopeassa leikkaamisessa: kipsi vähentää peltojen fosfori- ja kiintoainesvalumaa välittömästi noin 50 prosenttia", kirjoittaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Arrakoski-Engardt Centrum Balticum -tutkimuskeskuksen Pulloposti-blogissaan.

Kipsikäsittelyllä saadaan aikaa meren pelastajille.

Maatalous on keskeisessä asemassa Itämeren suojelussa.

"Syystäkin, sillä tietty kuormitustaso kuuluu maanviljelyyn erottamattomasti. Tehokkaita keinoja kuormituksen vähentämiseen on vain vähän. Perimmäinen syy kuormitukseen on sekä lanta että fosfori."

Lantavuoria syntyy eläintuotannosta, joka on keskittynyt Lounais- ja Länsi-Suomeen sekä Pohjanmaalle

"Siellä olisi fosforirikasta lantaa vaikka muille jakaa. Tarvitsijoita, ravinneköyhiä kasviviljelytiloja löytyy muualta. Eli tavara pitäisi saada paikasta A paikkaan B. Kuulostaa helpolta, mutta ratkaisut antavat vielä odottaa itseään", Arrakoski-Engardt kirjoittaa.

Säätiössä hurrattiin historiallisen suurelle panostukselle, kun vuoden 2019 vesiensuojeluohjelmassa allokoitiin jopa 22 miljoonaa euroa KIPSI-hankkeeseen. Tämä hanke on parhaillaan käynnissä Saaristomeren valuma-alueella Varsinais-Suomen ELY:n johtamana. Tavoitteena hankkeessa on käsitellä yhteensä 67 500 hehtaaria.

Kipsikäsittelyyn soveltuvaa peltopinta-alaa Suomessa on kuitenkin yhteensä 540 000 hehtaaria.

Maaliskuussa elpymisrahoista on allokoitu lisärahoitusta Saaristomeren alueen peltojen kipsikäsittelyyn.

Säätiö esittää vielä laajamittaisempaa EU-tukea peltojen kipsikäsittelyyn:

"Kipsi pitäisi saada mukaan Suomen maaseutuohjelmaan uudella EU-ohjelmakaudella sisällytettäväksi ei-tuotannollisten tukien järjestelmään. Jos kipsikäsittelylle saataisiin EU-tukea, viljelijät voisivat Vantaanjoen hankkeen tavoin hankkia kipsin, kuljetuksen ja levityksen helposti maatalouskaupan kautta ja EU kompensoisi toimen sen valinneille", John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Arrakoski-Engardt esittää kirjoituksessaan.

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii Turun yliopiston professori, Centrum Balticumin johtaja Kari Liuhto.

Lue lisää

Kipsikäsittely halutaan muihinkin Itämeren rantavaltioihin – vaikutuksia ryhdytään selvittämään uudella tutkimuksella

Lannanlevityksen rajoittamista ja peltojen kipsaamista kannatettiin Itämeri-vaalitentissä

Kipsistä jälleen hyviä uutisia: Vantaanjoen varren pelloilta puolet fosforista talteen – myös kustannus käsittelystä on pieni

Simonkadun pääekonomisti: Mannerlaatat siirtyvät