Ympäristö

"Nyt puut kasvavat ihan eri tavalla" – Eemeli Piesala lannoitti metsänsä ja saa hiilensidontakorvausta lisäkasvusta

Viime vuonna aloittanut hiilensidontapalvelu Green Carbon on solminut metsänomistajien kanssa sopimuksia parille tuhannelle hehtaarille. Tälle vuodelle tavoitteena on 5 000 hehtaaria.
Petteri Kivimäki
Eemeli Piesala Petäjävedeltä on tehnyt hiilisopimuksen Green Carbonin kautta. Metsikkö lannoitettiin viime vuonna ja tänä vuonna on vuorossa ensimmäinen korvaus puuston lisäkasvusta.

Yksi kotimaisista hiilensidontapalveluista on viime vuonna toimintansa aloittanut Green Carbon. Yritys maksaa metsänomistajille kasvatusmetsien lannoittamisen tuomasta puuston lisäkasvusta. Hiilensidonnan rahoittavat asiakasyritykset, jotka hyvittävät siten omia päästöjään.

Lannoituksen aikaansaaman metsänkasvun pystyy laskemaan Luonnonvarakeskuksen pitkäaikaisiin tutkimuksiin perustuvalla lannoitelaskurilla. Green Carbonin perustajajäsen Kimmo Koistinen kertoo, että hiilen sitoutumista valvoo kolmas osapuoli eli auditoija, Norske Veritas. Toiminnalla on myös ISO-standardi.

Toisin kuin valtion kemeratuki, jota myönnetään metsien terveyslannoituksiin, Green Carbon rahoittaa kasvatusmetsien lannoitusta.

Hiilensidontaan tähtäävän lannoituksen jälkeen metsää ei saa hakata sopimuskaudella, joka on kivennäismailla viisi vuotta ja turvemailla kymmenen. Tavoitteena on, että päätehakkuu tehdään vasta useamman vuosikymmenen kuluttua.

Hiilen sitoutumisen varmistamiseksi ja puskuriksi esimerkiksi luonnontuhojen varalta jokaista myytyä yksikköä kohden sidotaan kaksi yksikköä metsässä.

Lannoitettavan metsikön minimikoko on kymmenen hehtaaria, mutta Koistisen mukaan siitä pystytään joskus erinäisin järjestelyin joustamaan. Lannoituksen jälkeen maanomistajalle maksetaan korvaus lisäkasvun perusteella kerran vuodessa sopimuskauden ajan.

Tähän mennessä Green Carbon on solminut sopimuksia parille tuhannelle hehtaarille. Tälle vuodelle tavoitteena on 5 000 hehtaaria.

Suomessa metsiä lannoitetaan noin 60 000 hehtaaria vuodessa. Green Carbonin tavoite on lopulta tuplata määrä. Kehitteillä on myös hiilensidontamalli turvepelloille.

"Toivottavasti pystymme jatkossa palvelemaan myös maatalouden harjoittajia", Koistinen sanoo.

Metsänomistaja, lampuri Eemeli Piesala Petäjävedeltä on tehnyt hiilisopimuksen Green Carbonin kautta. Metsikkö lannoitettiin viime vuonna ja tänä vuonna on vuorossa ensimmäinen korvaus puuston lisäkasvusta.

Vinkki mahdollisuudesta tuli metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalta.

Piesala on joskus pohtinut metsien lannoittamista, mutta Green Carbonin löytyminen sinetöi päätöksen.

"Nyt puut kasvavat ihan eri tavalla", metsänomistaja kuvailee noin 40-vuotista männikköään.

Hän kertoo, että lannoitukseen sijoitetulle rahalle voi laskea 20 prosentin koron.

"Suurin etu on, että pääsee harventamaan noin kahdeksan vuoden välein", Piesala toteaa tyytyväisenä.

Lue myös:

Maanomistajat voisivat saada hiilensidonnalleen ostajan esimerkiksi S-ryhmästä – nyt on luotava selkeät säännöt

Petteri Kivimäki
Eemeli Piesalan mukaan lannoitukseen sijoitetulle rahalle voi laskea 20 prosentin koron.
Lue lisää

Uudistavassa viljelyssä peltoja häiritään mahdollisimman vähän – maan muokkaus, tiivistäminen ja kemialliset torjunta-aineet minimoidaan

Jouluoluen mallas kasvatettiin hiiltä sitovassa pellossa – Verkatakkilan tilalta vietiin Sinebrychoffin panimolle 200 000 kiloa ohraa

”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”, sanoo Syken pääjohtaja Leif Schulman Aarteen haastattelussa

Puurakentamisen tosiasiat ovat ilmeisesti jääneet Betoniteollisuuden lobbauksen jalkoihin