Karhun metsästyskiintiö kasvoi reippaasti – tavoitteena taittaa kannan kasvu - Erä - Maaseudun Tulevaisuus
Erä

Karhun metsästyskiintiö kasvoi reippaasti – tavoitteena taittaa kannan kasvu

Tulevalla metsästyskaudella voi kaataa 384 karhua. Määrä on 71 karhua viime kautta suurempi.
Lari Lievonen
Karhujen pyyntiä on tarkoitus suunnata tulevalla metsästyskaudella edelleen Pohjois-Karjalaan.

Karhun suurin sallittu saalismäärä on tulevalla metsästyskaudella 384 karhua, vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö asetuksellaan.

Määrä on 71 karhua viime kautta suurempi. Kiintiön kasvattamisella pyritään taittamaan karhukannan kasvu.

Poronhoitoalueella karhukiintiö on 95 yksilöä, josta idässä 75 ja lännessä 20. Poronhoitoalueella kiintiö kasvoi 10 karhulla viime vuodesta. Muualla Suomessa poikkeuslupien osuus on 289 karhua.

Viime vuonna poikkeuslupia myönnettiin 313 ja toissa vuonna 355. Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta.

"Kannanhoidollisella metsästyksellä ylläpidetään karhukannan ihmisarkuutta, ehkäistään vahinkoja ja säädellään kannan kokoa. Tälle metsästyskaudelle asetettavan kiintiön tavoitteena on taittaa kannan kasvu", sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli ennen vuoden 2019 metsästyskautta noin 2 300–2 500 karhua.

Sekä karhujen että pentueiden määrän arviot nousivat vuotta aiemmasta 14 prosentilla.

Viime vuonna vahvistetun karhukiintiön tavoitteena oli vakiinnuttaa karhukannan taso. Kannan kasvu jatkui kuitenkin edelleen odotusten vastaisesti. Luken mukaan syynä ovat sekä karhujen tulomuutto idästä Suomeen että korkea pentutuotto.

Alueellisesti kannan runsastuminen näyttää olleen voimakkainta keskisen ja läntisen Suomen alueilla.

Tulevalla metsästyskaudella pyyntiä on tarkoitus suunnata edelleen Pohjois-Karjalaan.

Kaatolupien kohdentamisessa tulee maa- ja metsätalousministeriön mielestä huomioida eri alueiden vahinkokehityksen lisäksi myös alueen hirvieläinkantojen tila suhteessa karhukantaan.

Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia harkitusti myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen.

Karhu aiheuttaa vahinkoja etenkin porotaloudelle.

Viime vuonna ilmoitettujen porovahinkojen määrä vastaa laskennallisesti noin 1,1 miljoonan euron korvaussummaa. Lisäksi karhujen aiheuttamista kotieläinvahingoista maksettiin viime vuonna korvauksia noin 180 000 euroa.

Lue myös:

Hunajalla houkuttelu on karhunpalvelus

Metsästyksen piti leikata vuonna 2012 alkanut karhukannan kasvu – odotusten vastaisesti kanta on kasvanut

Karhuja enemmän kuin koskaan aiemmin, arviolta 2 300–2 500 yksilöä koko Suomessa – kannan koko kasvoi yli 10 prosentilla viime vuoteen verrattuna

Lue lisää

Suomalaisten suurpetoja kohtaan tuntema pelko on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana – eniten pelottaa karhukohtaaminen

MTK esittää karhulupakiintiön kasvattamista tiheimmän kannan alueilla – tarkoitus pitää aiheutuneet vahingot kohtuullisina

Karhunmetsästyksen poikkeuslupien määrään merkittävä kasvu: Suomen riistakeskus myönsi yhteensä 289 poikkeuslupaa

Etelä-Savossa Pieksämäellä etsitään loukkaantunutta karhua – poliisi kehottaa välttämään alueella liikkumista