Erä

Laittoman koirasusikasvatuksen epäillään jatkuvan Lopella – paikkakuntalaiset toivovat pikaisia toimenpiteitä, Hämeen ely-keskus selvittää asiaa

Ely-keskus valvoo koira­susiin liittyviä asioita, ja sen tehtävänä on tehdä ilmoitus vieraslajilain vastaisesta toiminnasta esitutkintaviranomaiselle eli poliisille tai tullille.
Riistakamerakuva
Paikallisten riistakameroihin on Lopella osunut sutta muistuttavia koiraeläimiä.

Lopella kuohui vuoden 2019 tammikuussa koirasusiin liittyen. Tapauksen käsittely alkoi Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa viime viikolla, ja tuomiot luetaan aikanaan.

MT:n toimitukseen yhteyttä ottaneiden Lopella ja lähiseudulla asuvien henkilöiden mukaan kuohunta koirasusien ympärillä ei ole paikkakunnalla laantunut. Paikkakuntalaiset toivovat, että viranomaiset olisivat jo puuttuneet tilanteeseen.

Nimettöminä pysyttelevät henkilöt esittelivät useita riistakamerakuvia ja videopätkiä sutta muistuttavista koiraeläimistä. He kertoivat, että vuoden 2019 tammikuussa kotietsinnän kohteena olleelta tilalta on kuulunut taas muun muassa ulvontaa, haukuntaa ja muuta meteliä.

Nyt vain vaimeampana kuin aiemmin, sillä heidän mukaansa tilalla on uusia tarharakenteita ja eläimet ovat ilmeisesti sisätiloissa koko ajan.

Tietoja näistä havainnoista on lähetetty muun muassa poliisille ja eläinsuojeluun.

Sekä Hämeen poliisilaitokselta että Hämeen ely-keskukselta vahvistetaan, että Lopelta on tullut ilmoituksia ja vihjeitä liittyen koirasusiin. Alueen eläinsuojeluvalvonta ei anna tietoja tehdyistä ilmoituksista.

”Hämeen ely-keskus on saanut yhteydenottoja koskien koirasusien kasvatustoiminnan mahdollista jatkumista, ja asiaa selvitetään parhaillaan”, kertoo elyn lakimies Jonna Lahdelma.

Poliisi on saanut monenlaisia vihjeitä koirasusiin sekä tiettyyn loppilaiseen tilaan liittyen, mutta kotietsintöjä tai esitutkintoja ei ole tehty, kertoo Hämeen poliisilaitoksen komisario Rauno Piispa.

Hänen mukaansa poliisi on saanut vihjeitä muun muassa tilalle kuljetetuista koiratarhaelementeistä, ulvonnasta ja naapurustoon kantautuvasta haju- sekä rottahaitasta.

Poliisille on myös vihjattu karkuun päässeistä koirasusista ja niiden sekoittumisesta luonnonvaraisten susien kanssa.

Toukokuussa 2019 tilalle oltiin menossa tekemään eläinsuojelutarkastusta, mutta silloin jo pihassa oli ilmennyt, että tilalla ei ole eläimiä.

Ely-keskus valvoo koira­susiin liittyviä asioita, ja sen tehtävänä on tehdä ilmoitus vieraslajilain vastaisesta toiminnasta esitutkintaviranomaiselle eli poliisille tai tullille.

Kun näytteet on otettu ja tutkittu, on ely-keskuksen määräämän virkamiehen päätettävä mahdollisista pakkokeinoista eli takavarikosta ja hävittämisestä.

Poliisin näkökulmasta tämä vaihe on ongelmallinen, jos pakkokeinoista päättävää virka­miestä ei ole nimetty. Toinen haaste on näytteiden nopea ja oikea analysointi.

Hämeen ely-keskuksen lakimies Lahdelma toteaa, että sääntely on vielä hyvin uusi, joten soveltamiskäytäntöä on hyvin vähän olemassa. Samoin valvonnan näkökulmasta erilaisten valvontakäytäntöjen luominen on vasta alussa.

Vieraslajilaissa on säädetty, että Suomen riistakeskuksella on oma tehtävänsä koirasusiin liittyen. Jos epäilee tavanneensa luonnossa suden ja koiran risteymän, siitä ilmoitetaan riistakeskukseen aluetoimistoon.

Kun kyseessä on ihmisen hengelle ja terveydelle vaarallinen eläin, asia kuuluu poliisille.

”Ruotsissa kasvattajalla on velvollisuus osoittaa eläimen polveutuminen ja alkuperä. Suomessa näin ei ole, vaan viranomaisten vastuulla on selvitystyö. Täällä kyse on rikosprosessista, Ruotsissa hallinnollisesta prosessista.”

Riistakeskuksen aluetoimistoille on ilmoitettu risteymäepäilyistä, mutta Suomen riistakeskuksen viranomaispäällikkö Sauli Härkösen tiedossa ei ole toimenpiteitä aiheuttaneita tapauksia.

Riistakeskuksen toimintaohjeet risteymäepäilytilanteessa löytyvät Suomen susikannan hoitosuunnitelmasta. Jos tarvitaan uloste-, virtsa-, veri- tai karvanäyte DNA-määritystä varten, se yritetään hankkia yhteistyönä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa.

”Näytteen hankkimiskuluja ei ole tarkoitus korvata. Määrityskulut koituisivat nähdäkseni käytännössä nykytilanteessa riistakeskukselle”, sanoo Härkönen.

Suomen luonnosta on löydetty koirasusia, vuonna 2004 Juvalta, 2010 Kuhmosta ja 2010 Parkanosta. Eläimet on dna-testeillä varmistettu risteymiksi. Toistaiseksi muita tapauksia ei ole, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Hänen mukaan koirasudet ja niiden luontoon pääsy tai päästäminen eivät ole vakava uhka luonnonvaraiselle susikannalle tämänhetkisen tiedon valossa, sillä Suomessa on varsin hyvä koirakuri.

”Olen valmis tilanteen uudelleenarviointiin, jos siihen on aihetta.”

Lukella on arviolta vuoden päästä käytössä uusi analyysilaitteisto näytteiden dna-määritykseen susikannan seurantaa varten. Uusi tekniikka tekee analyyseistä nykyistä nopeampia ja edullisempia. Vastaava tekniikka on käytössä Ruotsissa ja Saksassa.

Lue lisää aiheesta:

Poliisi lopetti törkeästä eläinsuojelurikoksesta epäillyn koirasusikasvattajan tilalta takavarikoidut yli 30 koiraeläintä

Poliisi epäilee: Koirasusitila käytti Venäjältä salakuljetettuja susia siitostoimintaan – eläimiä piiloteltiin likaisessa pihasaunassa

Koirasusien kasvattaminen, myynti, hallussapito ja pentujen teettäminen kielletään – kielloilla halutaan turvata suden geneettinen puhtaus

Lue lisää

Ammutaanko kokonaisia susilaumoja vai susiyksilöitä? – kannanhoidollisen metsästyksen toteutustavasta pitää keskustella jo nyt, vaatii MTK:n edustaja

Susien pihakäynnit ja pannoituksesta luopuminen harmittavat ministeri Leppää – "Susivahinkoja on ollut liikaa, pantatiedoille olisi tarve"

Luonto-Liitto ei hyväksy suden kannanhoidollista metsästystä

Susijahtiin saatetaan päästä talvella 2021–2022 – seuraava askel matkalla kannanhoidolliseen metsästykseen on suotuisan suojelutason määrittely