Tavoite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi nytkähtää vihdoin eteenpäin, kertoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) eilen keskiviikkona.
Jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, kannanhoidollinen metsästys voisi olla mahdollista 2021–2022 talvella. Seuraavaksi aloitetaan lajin suotuisan suojelutason määritystyö.
Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu- ja määrittelyhankkeen ohjausryhmässä metsästyksen toteutustavasta on jo käyty keskusteluja.
Ryhmässä MTK:n edustajana on varsinaissuomalainen lampuri ja MTK:n lammasverkoston puheenjohtaja Tapio Rintala. Hän haluaa jo nyt saattaa julkiseen keskusteluun ryhmässä käydyn keskustelun liittyen kannanhoidollisen metsästyksen toteutustapaan.
"Keskustelua pitää käydä jo nyt, ei vasta sen jälkeen, kun hanke päättyy ja ohjausryhmä lopettaa työnsä. Esillä on ollut kolme vaihtoehtoa toteuttaa kannanhoidollista metsästystä: joko ammuttaisiin yksittäisiä susia, kokonaisia laumoja tai näiden yhdistelmä. Valitettavasti vaihtoehto kokonaisten laumojen poistamiseksi saa kannatusta."
Rintala toteaa, että keskustelu tulee joka tapauksessa olemaan kovaa suden metsästykseen liittyen. "Jos metsästyksen toteutustavaksi valitaan kokonaisten laumojen poistaminen, tyytymättömyys tulee olemaan todella suurta. Epätasa-arvoisuus eri alueiden välillä nousisi näin toimien suureksi."
Hän arvelee, että kokonaisten laumojen poiston puolesta puhutaan, sillä se pienentäisi riskiä ampua liikaa alfayksilöitä. Alfayksilöiden ampumista moitittiin, kun susia edellisen kerran metsästettiin kannanhoidollisilla poikkeusluvilla.
"Alfayksilöiden poiston riskialttiutta perustellaan kestämättömästi. Susi olisi jo kuollut sukupuuttoon, jos alfayksilön kuoleminen aiheuttaisi niin merkittäviä ongelmia kuin mitä sanotaan."
Rintala ihmettelee, miten perustellaan, jos yhdeltä alueelta poistetaan lauma ja toisaalla susitilanteeseen ei yritetä vaikuttaa millään tavalla?
"Yksittäisiä susia ampumalla lisättäisiin monella eri alueella susien ihmisarkuutta ja saataisiin hyöty metsästyksen pelotevaikutuksesta."
Susien ulostenäytekeräys ja näytteistä tehtävä DNA-määritys on aikanaan aloitettu Varsinais-Suomessa vuonna 2013. "Työ aloitettiin Varsinais-Suomen liiton rahoituksella, kun Luonnonvarakeskus ei hanketta halunnut rahoittaa. Keräyksellä ja määrityksillä pystyttiin osoittamaan susien määrä, joka osoittautui kolminkertaiseksi. Täällä näytekeräykseen suhtaudutaan positiivisesti ja sen hyödyt ymmärretään."
Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnittelu- ja määrittelyhankkeen ohjausryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön edustajien ohella ympäristöministeriön, Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen metsästäjäliiton, MTK:n ja Suomen riistakeskuksen edustajat.
Hankkeen valmisteluryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Poliisihallituksen, Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, MTK:n, Suomen luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton, Suomen Kennelliiton, Suomen metsästäjäliiton ja valtakunnallisen riistaneuvoston sekä alueellisten riistaneuvostojen edustajat.
Lue lisää:
Luonto-Liitto ei hyväksy suden kannanhoidollista metsästystä
