Erä

Suomen ainoa metsästyshaukka vieraili Maaningalla – haukkametsästys perustuu luottamukseen, lintua ei voi pakottaa

Suomen ainoa metsästyshaukka jäänee myös viimeiseksi.
Pentti Vänskä
Markku Kallisella on kädessään nahkahanska, jolla hän pitelee sekä Lottaa että linnun hihnaa. Linnun jalkoihin on kiinnitetty myös kulkuset, joiden ääni auttaa lentoon päästetyn linnun paikallistamisessa.

Haukkametsästys mielletään lähes automaattisesti historialliseksi metsästysmuodoksi, jota vain ylimystö aikoinaan harrasti.

Metsästysmuodolla on toki pitkä historia, se levisi 300-luvulla Aasiasta Eurooppaan. Mutta se ei ole vain historiaa, sillä haukoilla sekä kotkilla metsästetään yhä aktiivisesti muun muassa Britanniassa, Saksassa, Ranskassa, Tšekissä ja Tanskassa sekä Lähi-idässä. Ja Suomessa, tosin vain yhden metsästyshaukan voimin.

Rovaniemeläinen Markku Kallinen pääsi vuosia sitten tutustumaan haukka- ja kotkametsästykseen Tšekissä. Harrastus tempaisi mukaansa, ja mies perehtyi aiheeseen lisää. Seuraavaksi heräsi halu saada oma metsästyshaukka.

Suomessa metsästyslaki ei kiellä haukkametsästystä metsästysmuotona toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Haasteeksi muodostui metsästyshaukan hankkiminen.

Alkuperäinen tapa hankkia metsästyshaukka on ollut kesyttää ja kouluttaa luonnonlintu. Nykypäivän metsästyshaukat hankitaan tarhoista, joissa aikuisia lintuja munitetaan. Poikaset kasvatetaan ja kesytetään ammattimaisesti harrastuslinnuiksi.

Euroopassa suosituin metsästyshaukka on ritarihaukka. Se ei kuulu suomalaiseen lajistoon eikä selviytyisi pakkasessa.

Kanahaukka on myös suosittu jahtihaukka, joten Kallinen päätyi hankkimaan itselleen 3-vuotiaan kanahaukan Englannista Manchesteristä.

Aivan ensimmäisenä oli hankittava tarvittavat maahantuontiluvat tunnistusmerkitylle ja tarhassa kasvatetulle linnulle. Yksi maahantuonnin edellytyksistä oli linnun sterilointi maahantulon jälkeen, jotta ei olisi riskiä sen lisääntymisestä kotimaisten lintujen kanssa.

Kallinen arvioi, että Lotta on ensimmäinen ja viimeinen metsästyshaukka Suomessa. Lainsäädännön ja viranomaisten vaateet sekä rajoitukset ovat niin tiukat.

Suurien saalismäärien toivossa haukkametsästyksestä ei kannata innostua, Kallinen sanoo.

Kanahaukka on lyhytsiipisenä äärettömän nopeana sprinttilentäjänä omimmillaan metsäisessä maastossa. Sen luontaista ravintoa ovat muun muassa metsäkanalinnut, pienet nisäkkäät ja vähän suuremmatkin, kuten esimerkiksi metsäjänikset ja rusakot.

Kallinen matkusti tammikuun lopussa Pohjois-Savoon Maaningalle Kaunisahon fasaanitilalle. Tarkoitus oli kokeilla, innostuisiko Lotta fasaanijahtiin.

Ihmisen kesyttämä haukka ei ole aina jahtikunnossa. Petolinnun saalisvietin aktivoi nälkä. Nälkää herätellään ravinnon määrää ja linnun painoa tarkkailemalla.

Linnun lentokunnosta pitää huolen iso tarha, missä lintu pääsee sekä lentämään että hyppimään orsille.

Jahtikunnon viritys kestää parikin viikkoa. Sitten linnun kanssa lähdetään maastoon. Metsästäjän käsissä on päättää, missä tilanteessa ja mitä hän päästää linnun saalistamaan.

Monen asian pitää osua kohdilleen ennen kuin metsästyshaukka pääsee iskemään kyntensä saaliiseen.

"Kanahaukan saalistus perustuu nopeaan lentoon ja iskuun, jolla se yllättää saaliseläimen."

Parivaljakko on ollut aiemminkin esillä julkisuudessa. Julkisuuden myötä Kallinen on saanut muutamia yhteydenottoja, joissa on kritisoitu metsästyshaukan omistamista. Kallinen ei kritiikistä hätkähdä.

Lotan hyvinvointi on hänelle kaikki kaikessa. Linnulle tarjotaan mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen, sillä on iso lentotarha ja se pääsee lentämään myös vapaana sekä saalistamaan.

"Lotan silmissä minä olen ruokkija. Se on opetettu tulemaan minun käsivarrelle ruuan avulla. Saalistustilanteessa linnulle annetaan palkkioksi lihaa, kun metsästäjä ottaa saaliin talteen", selittää Kallinen.

Hän painottaa, että kaikki perustuu luottamukseen, haukkaa ei voi pakottaa.

Katso video Lotasta:

Katso video Suomen ainoasta metsästyshaukasta Lotasta – videolla selviää, miten haukan paino vaikuttaa sen metsästyshaluun

Pentti Vänskä
Fasaani hyppäsi siivilleen, kun se huomasi Markku Kallisen lähestyvän Lotta-käsivarrellaan. Lotta ei Maaningan-vierailun aikana ollut metsästysvireessä, eikä sitä päästetty irti.

Haukkametsästys

  • Haukkametsästys on alun perin kehitetty tavaksi hankkia ruokaa.
  • Unesco lisäsi haukkametsästyksen aineettoman kulttuuriperinnön kohteeksi vuonna 2011.
  • Nykypäivän haukkametsästysjärjestöille ja haukkametsästäjille petolintujen puolesta kampanjointi ja luonnonsuojelu ovat tärkeä osa harrastusta ruuanhankinnan sijaan. Esimerkiksi luonnossa elävien petolintujen rengastaminen on aikanaan aloitettu haukkametsästäjien aloitteesta.
  • Karjalan Eräperinne -kirjan mukaan Suomesta on tietoja metsästyshaukkojen hankinnasta ja kasvattamisesta jo 1300-luvulta lähtien.
  • Haukkojen lisäksi myös kotkia on kasvatettu ja kesytetty metsästykseen. Euroopassa niillä metsästetään erityisesti metsäkauriita.
Lue lisää

Tunnetko Suomen korkeimman vapaana virtaavan kosken? Maaningan Korkeakoski tarjoaa portaita ja polun myös vuonossa patikoijalle

Katso video Suomen ainoasta metsästyshaukasta Lotasta – videolla selviää, miten haukan paino vaikuttaa sen metsästyshaluun

Maaninkalaistilan puinnit käynnistyivät maanantaina – ensi viikolla alkaa kolmannen rehusadon teko

Video: Paavo Kärpäsen kalareissu sai jännittävän käänteen – "Sattuikin tulemaan sellainen vähän isompi"