Erä

Sorsajahtien järjestäjä toivoo, että sorsastuksen ravintohoukutinkieltoa ei runnottaisi läpi väkisin – " Se on sitten oman keskustelunsa paikka, jos tavoitteena on lopettaa vesilintujen metsästys tietyllä alueella Suomessa"

Lintuja ei ruokita siksi, että asiakkaat pääsisivät ampumaan mahdollisimman paljon lintuja, vaan että tapahtuma tarjoaisi elämyksiä ja mahdollisuuden nähdä riistaa.
Kimmo Haimi
Alimmaisten tilan isäntä Mikko Halla järjestää 5–6 sorsajahtia syksyssä asiakkaille.

Alimmaisten tilan maille Pornaisissa kaivettiin lammikoita ravuille. Kun rapujen kasvatus loppui, tilan isäntä Mikko Halla alkoi hyödyntää lammikoita sorsastukseen. Neljä vuotta sitten hän järjesti ensimmäisen kaupallisen sorsajahdin.

”Fasaanijahdit ovat päätuote, sorsajahteja olen järjestänyt 5–6 jahtia syksyssä.”

Loppukesästä hän alkaa laittaa yhdelle lammikolle viljaa. Halla pohtii puheita ruokinnoille vietävistä viljamääristä.

”Minä vien lammikolle viikossa 4–5 ämpäriä viljaa. Äkkiä siitäkin kertyy kiloja, mutta ovatko ne sitten suuria määriä, siitä voi olla montaa mieltä.”

Lintuja ruokkimisen tavoitteena on tietysti houkutella lintuja käymään lammikolla.

”Ei siksi, että asiakkaat pääsisivät ampumaan mahdollisimman paljon lintuja, vaan siksi, että metsästystapahtuma tarjoaisi elämyksiä ja mahdollisuuden nähdä riistaa. Saalistakuuta en anna koskaan.”

Asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulla asuvia metsästäjiä. Monella heistä ei ole lähiseudulla muita metsästysmahdollisuuksia.

”Mutta kovin monella metsästysseuraan pääsy ei myöskään ole mikään tärkeä tavoite. Se kertoo metsästäjäkunnan muutoksesta, joka pitäisi pystyä hyväksymään. Kaupallisille jahdeille on yhä enemmän kysyntää.”

Halla kaivaa taskustaan kirjanpidon jahtien saaliista. Jahteja on ollut 5–6 vuodessa ja saaliiksi on saatu kolmena vuonna runsas 100 heinäsorsaa, muutama telkkä ja haapana.

”Koska käyn säännöllisesti lammikolla, tiedän, mitä vesilintulajeja siellä käy. Kuten saalistilastosta voi päätellä, täällä käy lähes pelkästään heinäsorsia, ei juuri harvalukuisia tai taantuneita lajeja.”

Lammikolla metsästetään maksimissaan kerran viikossa, muina aikoina linnut saavat tankata ravintoa rauhassa.

Halla toivoo, että ravintohoukutinkieltoa ei runnottaisi väkisin, vaan otettaisiin eri näkökulmat laajasti huomioon.

”Se on sitten tietysti oman keskustelunsa paikka, jos tavoitteena on lopettaa vesilintujen metsästys tietyllä alueella Suomessa.”

Lue myös:

Viljaruokinnan kieltäminen sorsastajilta on edelleen ministeriön tähtäimessä – esitys ei saa tukea jahteja järjestävältä viljelijältä

Lue lisää

Viljaruokinnan kieltäminen sorsastajilta on edelleen ministeriön tähtäimessä – esitys ei saa tukea jahteja järjestävältä viljelijältä

Kaikkien lintujen metsästys on kielletty Salon tartuntavyöhykkeellä – katso kartalta tarkka sijainti

Vesilintujen muuttoa yritetään palauttaa luontaiseen rytmiin levähdysalueilla – metsästäjien ja lintuharrastajien yhteistyönä, vapaaehtoisesti

5 000 euroa tuloksellisesta villisikajahdista – Suomen Sikayrittäjät palkitsivat ansioituneita metsästysseuroja