Tulevat riistanhoitajat aloittivat opintonsa tammikuussa Joensuussa

Lehtori Kai-Eerik Nyholm (keskellä) on innoissaan uudesta koulutuksesta. Opetussuunnitelma on onnistunut ja opiskelijat motivoituneita sekä kokeneita metsästäjiä. Kuva: Lari Lievonen

Ammatillisen koulutuksen reformin jäljiltä luontoalalla on nykyään yksi riista-alan koulutus, joka tähtää riistanhoitajan ammattitutkintoon.

Riistamestarin erikoisammattitutkinto ja riistanhoidon jatkolinja ovat menneen talven lumia. Muutama oppilaitos järjestää vielä luontoalan perustutkintoja, jotka sisältävät riistanhoidon suuntautumisopintoja.

Uutta riistanhoitajan koulutusta järjestävät tällä hetkellä ainoastaan Joensuun Riveria ja Savon ammattiopiston Toivalan toimipiste.

Koulutus alkoi tammikuun alussa ja halukkaita oli ainakin Riveriaan puolet enemmän kuin opiskelijapaikkoja, kertoo koulutuksen vastuuopettaja ja lehtori Kai-Eerik Nyholm.

Yli 40 hakijan joukosta Nyholm valitsi 21 opiskelijaa. "Lähtökohdat ovat hyvät, sillä kaikki opiskelijat ovat kokeneita metsästäjiä. Hakijoiden haastatteluvaiheessa minimipääsyvaatimukseksi asetin suoritetun metsästäjätutkinnon, koska muuten koulutukseen osallistuminen ei olisi mielekästä."

Nyholmilla itsellään on vankka riista-alan kokemus sekä ylempi korkeakoulututkinto eläintieteestä. Näiden lisäksi hän on suorittanut erä- ja kalastusoppaan ammattitutkinnot.

Opetussuunnitelma saa lehtorilta kiitosta. Yhden sisältöön liittyvän täydennyksen hän kuitenkin kertoo tehneensä heti kärkeen. "Tutkinnon perusteisiin ei kuulunut minkäänlaista lajilistaa, joten kokosin listalle suomalaisten riistaeläinten lisäksi mukaan tärkeimmät luonnonsuojelulailla rauhoitetut lajit."

Nyholm painottaa, että koulutuksen tähtäin ei ole metsästämisessä. Tarkoituksena on luoda opiskelijoille edellytykset saada riista-alasta sivuelinkeino.

"Yleinen käsitys Suomessa on että, riista-ala ei työllistä. Mutta kyllä alalta löytyy potentiaalia liiketoiminnalle, kun tietää mitä tavoittelee. Ympärivuotinen työllistyminen ei ole kovin realistinen tavoite, mutta sesonkiluonteista kausityötä on tarjolla."

Opiskelijoiden ensimmäinen näytön paikka on huhtikuussa, kun heidän pitää järjestää asiakkaille majavajahti.

Juuri tällaisia mahdollisuuksia ja tehtäviä varten koulutukseen hakeutui kontiolahtelainen Mikko Kettunen. Hän on erä- ja luontoalan yrittäjä, sekä metsästäjä, mutta hänellä ei ole kokemusta metsästyspalveluiden järjestämisestä.

"Tavoitteena on laajentaa oman yrityksen palveluvalikoimaa metsästyspalveluilla, siihen tarvitsen oppia. Olen metsästäjä, mutta en sano, että metsästys on minulle elämäntapa, luonto on minulle elämäntapa."

Kettusen mukaan suurin opiskeluun liittyvä haaste tulee olemaan ajankäytön järjestäminen niin, että opiskelun, yrittämisen ja perhe-elämän yhdistäminen onnistuvat sujuvasti.

Jos koulutus olisi järjestetty jollain muulla paikkakunnalla, Kettunen ei olisi lähtenyt mukaan. Suurin osa opiskelijoista on Kettusen tapaan Pohjois-Karjalasta, mutta mukana on myös opiskelijoita esimerkiksi Kuusamosta ja Järvenpäästä.

Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena ja opetusta antavat myös vierailevat luennoitsijat. Lähiopetusta on kerran viikossa arki-iltaisin sekä 1–2 kertaa kuukaudessa viikonloppuisin. Osa opiskelijoista hyödyntää etäopiskelumahdollisuuksia ja kuuntelee luennot etänä.

Opiskelijoiden osaamista arvioidaan näyttökokeissa. Puolentoista vuoden päästä, 2020 keväällä pitäisi tutkinnot olla suoritettu.

Sekä Nyholm että Kettunen toivovat, että koulutuksesta tulisi myös kanava jakaa ajantasaista riistatietoa myös metsästäjäkentän suuntaan.