Erä

Lintujen rengastaminen on vahvasti miesten harrastus

Suomen reilun 500 aktiivirengastajan joukossa on vain 50 naista. MT seurasi lehtopöllön rengastusta.
Rami Marjamäki
Toisin kuin muut linnut, pöllön poikaset kuoriutuvat muutaman päivän välein. Kuvan vanhin poikanen oikealla on noin kolmen viikon ikäinen, nuorin vasemmalla viikon nuorempi.

Pitkällä varrella varustetun haavin kolahdus pöntön kylkeen saa pahaa-aavistamattoman lehtopöllönaaraan ampaisemaan ulos kuin tykin suusta. Hetken päästä linturengastaja irrottaa emon verkosta tottunein käsin, ottaa jaloista kiinni ja asettaa sen syliin tutkimuksia varten. Pöllö suhtautuu tilanteeseen rauhallisesti.

Käy ilmi, että lintu on rengastettu. Renkaan numerosarja otetaan talteen seurantaa varten.

Samaan aikaan toinen rengastaja nostaa tikkaat puun runkoa vasten ja kiipeää tutkimaan pesän sisällön. Sieltä löytyy kolme vastikään kuoriutunutta poikasta sekä kaksi munaa. Tällä pöntöllä näyttää kaikki olevan hyvin.

Euroopan tavallisin pöllölaji, lehtopöllö (Strix aluco) on Suomessa tulokaslaji. Ensimmäiset havainnot linnusta tehtiin 1800-luvun loppupuolella. Sen levinneisyys rajoittuu lähinnä Etelä- ja Keski-Suomeen, sillä kylmä talvi voi olla tulokkaalle kohtalokas.

Lehtopöllöstä esiintyy Suomessa ruskeaa ja harmaata värimuotoa. Tutkimusten mukaan harmaat lehtopöllöt selviävät ruskeita paremmin kylmistä ja runsaslumisista talvista. Ilmiö johtunee siitä, että harmaa on talvioloissa parempi suojaväri.

Pöllöemojen tapa hautoa eroaa muista linnuista. Se ei odota, että kaikki munat on munittu, vaan aloittaa hautomisen heti ensimmäistä munasta. Tämä johtaa siihen, että poikaset kuoriutuvat eri aikoina. Tavallisesti sekä muninta että kuoriutuminen tapahtuvat kahden tai kolmen päivän välein. Huhtikuussa alkava hautominen kestää neljä viikkoa. Poikaset kuoriutuvat vapun tienoilla.

Huonon myyrävuoden sattuessa pöllöt voivat jättää joko kokonaan pesimättä tai tekevät vain pienen poikueen. Jos ruokaa on kovin niukasti, isoin poikasista todennäköisesti syö pienimmän.

Tänä vuonna ruokaa näyttäisi riittävän. Tämän emon pöntöstä löytyi jälkikasvun lisäksi myös useampi ahkeran isäpöllön perheelleen toimittama myyrä.

Havainnot lehtopöllöperheen kuulumisista lähetetään Helsingin yliopiston rengastustoimistoon. Sinne kootaan tiedot Suomen lintuhavainnoista tutkimuskäyttöä varten. Lintujen rengastamisen Suomessa aloitti professori Johan Axel Palmén vuonna 1913. Vuonna 1926 vastuu rengastuksesta siirtyi Helsingin yliopiston eläintieteelliselle museolle.

Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa on rengastettu 180 000-260 000 lintua vuosittain. Pesäpoikasten osuus rengastetuista linnuista on 40 prosentin luokkaa.

Rengastustyö on vapaaehtoistyötä ja lintujen rengastaminen on Suomessa vahvasti miehinen harrastus. Maamme reilun 500 aktiivirengastajan joukossa on vain 50 naista.

Lintujen rengastusta säätelevät lait. Lintujen pyydystämistä säädellään luonnonsuojelu- ja metsästyslailla. Lupaviranomaisina toimivat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen Riistakeskus.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Metsän äänimaailmaa dominoivat peippo ja pajulintu

Tiesitkö yllättävän faktan: Lehtopöllö on paikkauskollinen pesijä

Euroopan lintumuuttoa pääsee nyt seuraamaan reaaliajassa