Hevosten hyvinvointiasetus muuttuu jälleen – tärkeimmät uudet vaatimukset ja siirtymäajat pähkinänkuoressa

Hevosten hyvinvointiasetusluonnoksessa muun muassa siirtymäaikoihin tehtiin lausuntokierroksella saaduista elinkeinon toiveista jonkin verran pidennysehdotuksia. 

Hevosasetuksen muutostarpeet katsottiin maa- ja metsätalousministeriössä kiireellisiksi ja lausuntoaika oli neuvottelevan virkamiehen Terhi Simonen-Jokisen mukaan sen vuoksi normaalia kuutta viikkoa lyhyempi. Helmikuun aikana esitykseen tuli 40 lausuntoa.

”Lausunnoista oli hyvin apua valmistelulle. Ehdotus on toimitettu 14.4. oikeusministeriön laintarkastusyksikköön. Aikataulu riippuu laintarkastuksen ruuhkasta. Toiveena olisi saada asetus valtioneuvoston käsittelyyn toukokuun aikana”, hän toteaa.

Asetustekstiin on hänen mukaansa lisätty ehdotukset siirtymäajoiksi pihaton neliseinäisyysvaatimukselle sekä tammojen ja varsojen yhteiskarsinavaatimuksille.

”Tammojen ja varsojen yhteiskarsinavaatimukselle ei ollut alun perin teknisen virheen vuoksi säädetty siirtymäaikaa. Asetusluonnoksessa se on säädetty ja lisäksi näille yhteiskarsinoille ehdotetaan pinta-alavaatimusta, joka perustuu tamman säkäkorkeuteen.”

Simonen-Jokinen ei vielä kerro tarkkoja ehdotettuja siirtymäaikoja, koska asetusluonnos ei ole vielä julkinen. Hän kertoo kuitenkin, että pääsääntöisesti siirtymäaikoja on elinkeinon lausuntojen vuoksi esityksessä pidennetty hieman.

Hän korostaa, että hevosasetuksessa termi hevonen koskee kaikkia hevoseläimiä, myös aaseja ja aasin ja hevosen risteymää.

”Asetuksessa hevosella tarkoitetaan aina hevosta, aasia tai näiden risteymää, paitsi jos erikseen sanotaan aasi tai aasin ja hevosen risteymä, silloin tarkoitetaan vain näitä.”

Aasien lajitoverivaatimus kuumensi keskustelua, koska aaseja on markkinoilla suhteellisen vähän. Tähän ehdotetaan nyt siirtymäaikaa ja lievennystä siten, että aasitamman seuraeläimeksi kelpaisi sen oma hevosorista syntynyt jälkeläinen, muuliaasi.

Pihaton neliseinäisyyttä koskeva uusi vaatimus oli tammikuussa voimaan tulleessa asetuksessa säädetty ilman siirtymäaikaa. Tämä on nyt lisätty luonnokseen.

Siirtymäajasta säätämisen sijaan uudessa asetustekstissä esitetään kiinteän pohjan vaatimuksen tilalle vaatimusta, jonka mukaan pihaton pohjan tulee olla tasainen ja kuiva. Tämä riittää hevosten hyvinvoinnille, mutta lantavarastoksi laskettavassa pihatossa pitää ympäristösäännösten mukaan olla kiinteä pohja.

”Lausunnoissa tuotiin esiin ehdotuksia pihaton muihin rakenteellisiin vaatimuksiin kuin pohjan vaatimuksiin, mutta näiden osalta ehdotukseen ei tule sisällöllisiä muutoksia lausunnolla olleeseen versioon. Ehdotukseen on lisätty siirtymäaika (pihaton) neliseinäisyyden vaatimukselle”, Simonen-Jokinen kertoo.

Lausuntokierroksen satoa on myös muutos siittoloissa olevien hevosten turpakosketusvaatimuksesta poikkeamiseen.

”Siittolassa pidettävien hevosten turpakosketusvaatimuksesta poikkeamismahdollisuuteen nousi esiin, että sen olisi hyvä koskea vain siittolassa tilapäisesti asuvia hevosia. Tätä ehdotetaan täsmennettäväksi asetuksessa.”

Hevosten hyvinvointiasetuksen valmisteluun liittyvät julkiset asiakirjat ovat nähtävillä maa- ja metsätalousministeriön hankeikkunasivustolla:

https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM004:00/2026