Eriksson: "Tietyt hidasteet turhauttavat"
Hippoksen hallituksen jättävä Kari Eriksson on pitänyt hallituksen toimintaa "pääosin hyvänä".
Hippoksen hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja Kari Eriksson ilmoitti perjantaina eroavansa hallituksen jäsenyydestä. Eriksson kertoo ratkaisun takana olevan pitkälti ajankäytölliset kysymykset. Oululainen on maan näkyvimpiä puolustusasianajajia.
"Työt kärsivät jo liikaa", Eriksson kiteyttää.
Pitkään Hippoksen hallituksessa toiminut Eriksson kuvailee hallituksen toimintaa "pääosin hyväksi".
"En sinänsä ole siihen tyytymätön, mutta tietyt jarrut ja hidasteet kuitenkin turhauttavat", hän kuvailee. "Omaan työhön liittyen voisin kuvata tilannetta siten, että saisin hoidettavaksi hyvän ja mielenkiintoisen jutun, mutta saisin toimiohjeet, joilla ei voi pärjätä."
Hallituksen kokouksia Eriksson pitää pitkinä ja näkee asioiden valmistelussa parantamisen varaa.
"Hallituksen ei tulisi valmistella asioita, vaan tehdä päätöksiä valmistelun pohjalta. Tärkeissä asioissa olemme pystyneet tekemään hyviä päätöksiä nopeasti. Esimerkiksi viime kevään tunnistusjupakka yllätti meidät, mutta hyvin pian pystyimme selvittämään asian ja tekemään asiasta tarpeelliset ratkaisut. Iso kiitos tästä hallitukselle ja jalostusjohtaja Minna Mäenpäälle."
"Tunnistusjupakan osalta yhtä tärkeää kuin itse päätös, oli se, että päätökset tehtiin nimenomaan Hippoksessa, eikä muualla. Jos emme olisi löytäneet yhteistä säveltä, asia olisi luultavasti vieläkin päättämättä. Luulen, että ministeriö ja Evira eivät olisi katsoneet tätä hyvällä silmällä. Ikävää on se, että tehtyihin päätöksiin ei osata tyytyä."
Kari Eriksson on ollut kahdesti ehdolla Hippoksen puheenjohtajaksi, mutta hävisi vaalissa ensin Antti Lehtisalolle ja viimeksi Juha Rehulalle. Hän ei vielä halua ottaa kantaa Rehulan toimintaan Hippoksen puheenjohtajana, koska puheenjohtajuutta on takana vasta muutama kuukausi. Politiikan tuomista raviurheiluun Eriksson ei kuitenkaan pidä hyvänä asiana.
"Raviurheilu on koko kansan urheilua ja me kaikki ravi-ihmiset olemme saman 'kansallisen hevospuolueen' jäseniä", Eriksson kuvailee. "Antti Lehtisalo oli puheenjohtajana sitä, mitä hän on ihmisenäkin, eli upseeri ja herrasmies. Antti otti mielipiteitä huomioon ja pyrki varmasti raviurheilun kannalta parhaisiin ratkaisuihin."
Eriksson näkee raviurheilun päätäntämallissa pitkäaikaisen "valuvian".
"Se liittyy päättäjien valintatapaan, ja sen mukanaan tuomiin lieveilmiöihin", Eriksson kertoo.
"Olin muutama vuosi sitten valmistelemassa Hippoksen sääntöuudistusta. Yksimielisyys vallitsi kyllä siitä, että valtuuskunnan jäsenten yläikäraja nostetaan 70 vuoteen, mutta ei muutoksista, jotka olisivat uudistaneet jäsenten valintatapaa ja korjanneet raviurheilussa vallitsevaa valuvikaa. Raviurheilussa ja Hippoksen toiminnassa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia 50 vuoteen. Ne muutokset, joita on tehty, on ollut pakko tehdä."
"Nythän hallituksen jäsenet eivät periaatteessa vastaa toiminnastaan kenellekään. Edustuksellinen demokratia ei Hippoksessa toteudu. Valtuuskunnan paikat taas jaetaan kaavamaisesti, mikä ei tietenkään tarkoita sitä, että paras aines tekisi päätöksiä hevostaloudesta ja raviurheilusta."
Hippoksen päätöksentekoon Eriksson kaipaisi nuorempaa näkemystä.
"Kokemus on tarpeen, mutta se ei ole itseisarvo. Raviurheilu tarvitsee kaikenikäisiä päätöksentekijöitä, ja on muistettava, että ikä ei tuo suoraan kokemusta eikä takaa oikeaa näkemystä. Päättäjän pätevyys tulee mitata toiminnalla, ei toimintavuosilla."
Eriksson aikoo ainakin toistaiseksi jatkaa Oulun raviradan puheenjohtajana.
"Kysymys on erillisestä asiasta ja tämäkin saattaa tulla jossakin vaiheessa harkittavaksi, mutta Oulun ravirata on minulle hyvin rakas paikka. Siellä on paljon osaajia ja erittäin hyvät toimihenkilöt, eli hommat toimivat ja työt tapahtuvat. Tällä hetkellä rakennus- ja saneeraustyöt ovat kesken ja olen tiiviisti mukana näissä hankkeissa. Lisäksi meillä on keskeneräisiä kehityshankkeita, joita en voi jättää kesken."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


