Vuoden ratsastaja haluaa ratsastukseen lisää pensseliä

Ville Vaurio voitti vuonna 2023 G-Starilla SM- ja PM-kultaa, mutta sittemmin hevonen myytiin.  Kuva: Miia Lahtinen

Ville Vaurio kertoi arvostavansa palkintoa ja erityisesti sitä, että se tuli yleisöäänestyksen perusteella. Hän painottaa, että ratsastus ei ole yhteistyötä vain hevosen kanssa, vaan myös muiden ihmisten kanssa.

”Kollektiiviset kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukanani, osa juniorivuosista lähtien”, Vaurio lähetti terveisensä maanantaiaamulla, tietysti jo tallilta tavoitettuna.

Vaurio kertoo, että viikonloppu oli kiireinen, mutta oli hienoa, kun koko hyvä porukka oli kerralla samassa paikassa. Esiintymisen ja juhlimisen lisäksi hän myös myi messuilla Tiina Tarkkalan kanssa viime vuoden lopulla julkaisemaansa kirjaa Ratsastuskirja - Ajatuksia ja vinkkejä ratsastajille. Kaikki mukaan otetut kirjat myytiin loppuun.

Menestyksestä huolimatta kirja ei ole mikään bisnes, Vaurio myöntää.

”Mutta on kivaa, että jää jotain konkreettista jäljelle, kun itsestä aika jättää. Ja on tässä hevoshommassa aika monta muutakin asiaa, jota tehdään muun kuin rahan takia. Rakkaudesta lajiin”, Vaurio hymyilee.

Urheilullisesti hänellä menee mukavasti, joskin ajatukset on käännetty lähinnä tätä kautta pidemmälle. Danten kanssa parannetaan GP-tuloksia ja 8-vuotias, pyhä yrjö -tasoinen Merry Francis eli Kenttis on myös tulossa kansallisille radoille. Kotona se tekee jo alkuja kaikkiin GP-asioihin, mutta se ei ole herkkyytensä takia vielä niin vakaa.

Gin Tonicin kanssa ollaan yhä tutustumisvaiheessa, eikä Vaurio osaa sanoa, nähdäänkö häntä sen kanssa radoilla.

”En sano siihen vielä mitään. Tutustumisvaihe on kesken, ja yritän olla ajattelematta tulevaa”, Vaurio kuittaa.

Sen sijaan se, mikä pitäisi hoitaa, on Vaurion lupaama startti kenttäratsastuksessa. Asiaa voi pitää yleisesti kiinnostavana, koska usein kouluratsastusta pidetään turvallisuushakuisena lajina, kenttää taas huimapäiden valintana. Asian takana on vedonlyönti, ja startti piti alun perin tehdä viime keväänä, mutta miehen valinta EM-joukkueeseen sotki suunnitelmia.

”Kenttis on tehnyt 5-vuotiaana pari kenttästarttia, joten kyllä se mut maastosta kuljettaa maaliin. Mutta silloin kun lupasin tämän kisan, unohdin rataesteosion. Olen treenannut sitä täällä Novassa, ja se ei ole ollut rohkaisevaa. Olemme kyllä ylittäneet joitain 70−80 sentin esteitä, mutta ongelmat tulevat näkyviiin jo puomeilla kuljettajan lahjattomuudesta johtuen”, Vaurio väittää.

Hän ei pidä silti mahdottomana, että startti olisi jo keväällä, kunhan maasto on kuiva.

”Eniten pelkään märällä nurmella alamäkeen laukkaamista. Ehkä teen tämän startin sitten, kun on olo, että tarvitsen sairaslomaa”, hän vääntää vitsiä.

Ville Vaurio palkittiin vuoden ratsastajana.  Kuva: SRL/Hanna Heinonen

Vaurio piti Hevoset-messuilla myös ihastusta herättäneen yleisöklinikan. Katsojille hän antoi ohjeeksi, että virhesilmän ohella tärkeää on kyky löytää positiiviset asiat: nähdä hyvä ratsastuksessa, hevosissa ja omassakin tekemisessä.

Esiintymässä oli junioriratsastaja Ulrika Salminen 13-vuotiaalla ruunalla Gilmore MC.

Etukäteen Vaurio kertoi, että klinikassa keskitytään ratsastuksen perusasioihin, mutta lopulta ratsukko teki jopa laukanvaihtoja joka askelella. Gilmore oli hälisevässä messuympäristössä kuin kotonaan, joten asioissa oli helppo edetä, ja tietenkin pohjalla oli toimiva perusratsastus.

Vaurio neuvoi, että kun alla on sopiva hevonen, kannattaa harjoitella vaikeampiakin asioita.

”Koska tulee niitäkin aikoja, jolloin on hevoset, joilla tehdään vain voltteja ja takaosankäännöksiä”, hän muistutti.

Vaikeita asioita kokeiltaessa virheet eivät ole katastrofi, mutta hevosen pitää olla ratsastajan kanssa samalla aaltopituudella, eivätkä sillä saa pyöriä silmät päässä hämmennyksestä.

Kaiken ratsastuksen pohjalla pitää olla rentous ja pehmeys, Vaurio painotti. Samalla hän haluaa hevoseen heti kontrollia. Alkuverryttelyssä hevonen saa olla pitkässä ja pyöreässä raamissa, mutta tuntuma on heti läsnä.

”Aletaan heti keskustelemaan hevosen kanssa, tehdään vähän kulmaa ja aletaan taivuttamaan”, Vaurio sanoi.

Ulrika Salminen ratsasti klinikalla ruunalla Gilmore MC.  Kuva: Miia Lahtinen

Yksi hänen tärkeimmistä periaatteistaan on, että hän ei koskaan ylläpidä hevosen liikkumista, vaan hevosen pitää aina kantaa itsensä ja liikkua eteenpäin ilman jatkuvaa patistamista. Tämä seuraa ratsastuksessa aina jokaisella kerralla, alusta loppuun saakka, koska hevonen ei ymmärrä poikkeuksia.

Gilmore oli siis hyvin rento, joten treenissä sen haluttiin syttyvän. Sitä haettiin kunnollisilla eteenratsastuksilla. Vaurio neuvoi käyttämään ratsastuksessa isoa pensseliä: selkeitä siirtymisiä ja kiittämistä. Hevonen haluttiin energiseksi takaa, jolloin se lyhenee rungosta ja se saa sitten etuosan ylös ja kantaa päänsä ja rintakehänsä.

”Ratsastus on ensisijaisesti hevosen opettamista, kouluttamista ja yhteistyötä. Meidän ei tarvi odottaa, että hevonen on täydellinen ja vasta sitten me taputetaan kaulalla”, hän sanoi.

Ratsastajille sanottu ”hyvä” ei myöskään oikeastaan tarkoita hyvää, vaan parempaa kuin äsken, Vaurio selitti.

”Vaadi enemmän, kiitä enemmän. Haasta sitä, että voit palkita”, Vaurio usutti ratsastajaa.

Hän totesi, että kommunikaatioon pitää saada väriä, eikä kiltein ratsastaja ole se, joka tsemppaa vähiten, kuten paras isä ei ole se, joka antaa lapsen olla koko päivän iPadilla syömässä ranskalaisia.

Joskus kiittämisen kanssa pitää myös odottaa, ja sen sijaan säilyttää tuntuma ja ratsastaa

”Yhteys ei rakennu, jos me aina päästetään ohjat pois”, Vaurio huomautti.

Hän painotti, että hyvin tärkeää hänen systeemissään on myös se, että hevonen tekee ratsastajan kanssa iloisesti ja motivoituneesti.

Salminen näytti hyvää esimerkkiä ratsastuksesta, jossa kommunikaatio oli jatkuvaa.

”Ulrika oli koko ajan tsemppaamassa, eikä vasta lopussa taputtanut, että kiitos tästä kokonaisuudesta”, Vaurio sanoi.