Aina varsoja tarvitaan
Nyt on taas se hetki vuodesta, kun tammanomistajien on aika alkaa selata orikuvastoja, tehdä Suomen Hippoksen sivuilla Heila-hakuja ja vertailla ravihevosten jalostusindeksejä. Itsekin täällä taas päivittäin naputtelen Hippoksen ”testiparitus”-ohjelmaa, vaikka olin aiemmin linjannut etten tammaa enää astuta.
Valpuri-tamma on tehnyt kaksi hienoa varsaa. Tänä keväänä voisi astutus olla taas ajankohtainen, jotta suomenhevosten kanta ei hupene. Kuva: Lina MarkkanenMinulla kun on kasvattajana se ongelma etten oikein raaskisi myydä varsoja. Ovat liian söpöjä. Nyt näitä kasvattejani on sitten majoitettuna pitkin Etelä-Savoa treenissä ja ajo-opetuksessa, kun itse olen reissutyössä enkä muutenkaan ravitreenariksi erityisen pätevä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tänä keväänä on taas tamman astutus ajankohtainen ja kohta lähtee oriinpitäjälle tilaus menemään. Tähän on nyt ihan kansallinenkin tarve, sillä muuten alkavat suomenhevoset huveta tästä maasta.
Viime vuonna suomenhevosten astutusmäärä putosi 9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Se on aika paljon, lähes 200 astutusta. Kaikkiaan suomenhevosia astutettiin 1737. Toki pudotus ei ollut täysin yllättävä. Vielä koronavuosina hevoskasvatuksen trendi oli jopa positiivisesti nouseva, mutta Venäjän hyökkäyksen tuoma hintojen nousu ja yleinen epävarmuus on epäilemättä verottanut kasvatushaluja ja mahdollisuuksiakin.
Etenkin ravipuolella talous on kitunut, ja se näkyy jalostustilastoissa: Lämminveriravureiden astutukset putosivat 2022 vielä suomenhevostakin enemmän, 12 prosenttia. Sen sijaan ratsukasvatus pysyi ennallaan, ponipuolella väheni vain hiukan. Toivottavasti notkahdukset jäävät lyhyiksi. Varmaa on että hevoskasvatusta ei saada pelkillä yleisen talouden suhdanteilla nousuun, vaan myös raviurheilun taloudellisia mahdollisuuksia on parannettava.
Erityinen huoleni tässä on juuri suomenhevosesta. Kanta on pieni, eikä tästä rodusta huolehdi kukaan muu kuin me suomalaiset.
Vaikka viime vuosina suomenhevosten ratsu- ja muu harrastuskäyttö on lisääntynyt, edelleen 70 prosenttia astutuksista tehdään juoksijasuunnan kantakirjaoreilla. Suomenhevosen tulevaisuus on siis vahvasti riippuvainen raviurheilun talouden vahvistamisesta.
On hyvä että kilpailukalenteria pyritään nyt uudistamaan, palkintotasoa parantamaan ja tuomaan nuorille hevosille lisää kilpailumahdollisuuksia. Tässä Hippos voisi olla vieläkin rohkeampi. Ravipäiviä pitäisi suunnata niille alueille missä kilpailevat hevosetkin asuvat, ja karsia sieltä missä ajetaan jatkuvasti vajaita lähtöjä. Ei joka päivä edes tarvitsisi olla raveja, kuskit ja valmentajatkin tarvitsevat lepoa.
Vaikka tulevaisuudessa on paljon epävarmuutta, täytyy luottaa siihen että parempaa kohden mennään. Jokainen voi siihen vaikuttaa omalta osaltaan. Ja hevosia, niitä tarvitaan aina.
Kirjoittaja on europarlamentaarikko, Suomen Hevosenomistajien keskusliiton puheenjohtaja ja suomenhevosten omistaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


