Maria Jensen pitää tiivistä yhteistyötä yritysten ja tilojen kanssa keskeisenä, että solu- ja molekyylibiologiaa voidaan oppia hyödyntämään eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuvassa on Menhammarin siittolan nuoria hevosia. Kuva: Emine Lundsten
Geenitutkimusta luonnollisin keinoin – välittäjäaineiden löytäminen voi auttaa kohentamaan eläinten suorituskykyä ja ennakoimaan sairauksien puhkeamista
Hevosen suorituskyvyn testaamista kehittävä laboratorio Aavagen tähtää seuraavaksi lehmien maidontuotoksen selvittämiseen.
Maria Jenseniä motivoi erityisesti se, kuinka selvittää geenien ja välittäjäaineiden monimutkaista yhteistoimintaa. Kuva: Kari SalonenTurkulainen Aavagen soveltaa solu- ja molekyylibiologian tutkimusta ja koneoppimista eläinten terveyden tutkimiseen. Yritys aloitti neljä vuotta sitten geenitestien tarjoamisen hevosille.
”Toistaiseksi tarjolla olevat testimme keskittyvät yksittäisiin geeneihin, mutta olen aina uskonut isompiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi hevosen suorituskyky on monen tekijän summa”, sanoo yrittäjä Maria Jensen.
”Yritämme ymmärtää, miten geneettisesti samanlaiset yksilöt voivat olla suorituskyvyltään tai hedelmällisyydeltään ihan erilaisia.”
Hän korostaa, että kysymys on luonnon omien prosessien selvittämisestä, ei geenimanipuloinnista.
Jos välittäjämolekyylit pystytään tunnistamaan, seuraava askel on tutkia, miten ruokinnalla, valmennuksella ja muulla hoidolla voidaan tukea hevosta.
Tutkijat käyttävät termiä geeniekspressio: vaikka yksittäisten geenien rooli tunnettaisiin, usein on selvittämättä, milloin eri geenit aktivoituvat.
Ekspressiota voidaan mitata rna-molekyylien avulla.
Samankaltainen solubiologinen tutkimus on käynnissä myös ihmisillä niin suorituskyvyn kuin vakavien sairauksien osalta. Esimerkiksi MS-taudin puhkeaminen pystytään rna:n avulla toteamaan jopa vuosia ennen kuin normaali diagnostiikka tuo sen esiin, ja tähän on maailmalla jo patentti olemassa.
Aavagen on tehnyt yhteistyötä Ruotsin johtaviin hevossiittoloihin kuuluvan Menhammarin kanssa.
Ensimmäinen patenttihakemus on jo sisällä, Jensen kertoo.
Työ hevosten parissa on edennyt niin lupaavasti, että nuori yritys on aloittamassa kartoituksen myös muilla eläimillä.
”Ensimmäiseksi laajennamme lypsykarjaan. Kun olen keskustellut tuottajien ja alan tutkijoiden kanssa, kaikki sanovat ensimmäiseksi, että hyvin maitoa tuottava lehmä on terve ja hyvinvoiva.”
Niin hevosten suorituskyky kuin lehmien maidontuotantokin ovat erilaisten fyysisten ja terveyteen liittyvien ominaisuuksien yhdistelmiä.
Jensen on innoissaan työn merkityksellisyydestä.
”Olemme edelläkävijöitä mutta niin ovat myös tilat ja yritykset. Yrityksemme toiminta ei olisi ikinä edes lähtenyt käyntiin ilman esimerkiksi Menhammarin siittolan omistajaa Margareta Wallenius-Klebergiä ja sen johtajaa Johan Hellanderia.”
Emine Lundsten on työskennellyt Aavagenissa sen alusta asti. Korona-aikana hän on työskennellyt pitkälti Menhammarin siittolasta käsin. Kuva: Johan HellanderAavagen tutkii siis myös hevosten sairauksia ja ominaisuuksia asiakkaiden lähettämistä näytteistä jo nyt.
Tuotevalikoimassa on tällä hetkellä 12 testiä.
Eniten tilataan DMRT3- eli ravivarmuusgeenin testiä, jolle on lisääntyvää kysyntää myös ratsupuolella.
Suunnilleen yhtä paljon menee WFFS-testiä. Kudoksiin vaikuttava, varsan kuolemaan johtava WFFS periytyy lämminverisillä ratsuhevosilla piilevänä.
Suomen Hippos suosittaa testaamaan jalostukseen käytettävät oriit ja tarvittaessa myös tammat.
Yrityksellä on ollut jo pidempään Jouhen varassa -kampanja.
Aavagen tekee hevosenomistajien lähettämistä jouhinäytteistä jatkotutkimusta hevosten yleisimpien sairauksien, kuten kesäihottuman, nivelen irtopalojen, kinnerpattien ja osteoartroosin kartoittamiseksi.
Aluneprin yrittäjäperheen tytär Maria Jensen ei todellakaan kaavaillut itselleen yrittäjän uraa. Turun yliopiston opiskelijoiden yrityshautumon taustatyö vei hänet vierailulle Englannin Newmarketiin ja sitten Ruotsiin. Ne synnyttivät idean testeistä, joilla selvitetään hevosten suorituskykyyn vaikuttavia geenejä ja välittäjäaineita. Kuva: Kari SalonenAavagenin perustaja Maria Jensen ja alkuajoista asti yrityksessä myös työskennellyt Emine Lundsten tutustuivat Turun yliopiston solubiologian opinnoissa.
Jensen kertoo nauraen, että yrittäjien tyttärenä hän ei todellakaan aikonut yrittäjäksi. Tavoitteena oli tutkijan ura.
Varsin pian hänelle kuitenkin valkeni, kuinka hajanaista tutkimusrahojen saanti on. Töiden jatkuvuus ei ole taattua huippuryhmässäkään, jollaisessa hän työskenteli Turun yliopistolla ihmisten geenitutkimuksen parissa.
”Kun perustin yrityksen ja laboratorion Turkuun vuonna 2017, piti hankkia rahaa itse, kun tämä ei ollut yliopistolta syntynyt idea”, hän kertoo.
Kerättyään yli 30 000 euron alkupääoman Aavagen pääsi kiinni BusinessFinlandin rahoitukseen. Sijoittajiaan ja Aavagenin hallitukseen mukaan lähteneitä asiantuntijoita Jensen kiittää myös yrityksen kehittämiseen saadusta osaamisesta.
Nykyisin Jensenin ja Lundstenin lisäksi yritys tiimiin kuuluvat muun muassa bioinformaatikko, eläinlääkäri, koneoppimisen ja genetiikan asiantuntijoita.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
