Hevoset

Valjakkoajon moninkertainen mestari Talvikki Järvinen: "Liikettä pitää hevosella olla, sillä koulukokeen merkitys on kasvanut, mutta vielä tärkeämpää ovat hyvä fysiikka ja rakenne"

MM-kisoissa hänen hevosensa oli suuren maailman lumoissa.
SRL/Peter Nixon
Talvikki Järvinen ja Danser T -hevonen Paun MM-kilpailujen maratonosuudella.

Hämeenlinnalainen eläinlääkäri Talvikki Järvinen ja 13-vuotias ruuna Danser T palasivat juuri valjakkoajon MM-kilpailuista Ranskan Pausta. Menomatkalla Järvinen pysähtyi Hollantiin yli kahden viikon viimeistelyleirille valmentajansa Rudolf Pestmanin luo. Järvinen oli lopputuloksissa 38:s. Pestman voitti joukkuekultaa ja sijoittui 5:nneksi.

”Yleensä olen lähempänä Rudolfia tuloksissa. Teimme Paussa ala-arvoisen suorituksen. Danser oli suuren maailman lumoissa”, vuoden kansainvälisiltä areenoilta poissa ollut Järvinen kertoo.

Valmistautuminen MM-kisoihin typistyi kolmeen kansalliseen kilpailuun. Ypäjän SM-kisoissa hevosyksikkö vei neljännen perättäisen mestaruuden.

Hollannissa Järvinen kierrätti hevosta useissa paikoissa tutustumassa uusiin ympäristöihin, mutta se ei riittänyt. Hollantilainen vaunuhevonen jännittyy suurista väkijoukoista, liikkeestä ja hälinästä, ja värikkäistä puitteista. Ja sellaisia tulee eteen vain suurissa kansainvälisissä kilpailuissa.

Kisarutiinin puuttuminen näkyi Danserin suorituksissa jännittämisenä. Sillä on pitkä kaula, kuten lempinimi Kirahvikin vihjailee. Jännittäessään se nostaa pään ylös ja laskee selän alas. Yhteys kuskiin vaunuilla häviää.

”Yksi koulutuomari sanoi kerran kuvaavasti, ettei turvan pitäisi olla hevosen korkein kohta”, Järvinen naurahtaa.

Hyvä työmoraali on Danserin vahvuus. Se on myös yleensä erittäin nopea maratoneilla.

”Ratsastan Danserilla paljon. Harjoittelen koulua ja käyn pikkukisoissa, mutta myös hyppään. Se on todellinen monitoimihevonen.”

Hyvä valjakkohevonen onkin juuri monipuolinen. Se on tasaisen hyvä kaikessa.

”Valjakkohevosen ei tarvitse olla mikään liikehirmu. Isosta laukasta voi olla jopa haittaa maratonilla ja tarkkuudessa, jossa vaaditaan ketteryyttä. Liikettä pitää olla, sillä koulukokeen merkitys on kasvanut, mutta vielä tärkeämpää ovat hyvä fysiikka ja rakenne.”

”Maratonissa mennään välillä pätkiä niin kovaa kuin hevosta lähtee. Keskinopeus on noin 15 km/h.”

Hevosella pitää olla halu liikkua ja maltti kuunnella kuskia. Hevonen ei saa liikaa hakea omia reittejä ja ratkaisuja esteillä vaan sen pitää malttaa keskittyä kuuntelemaan kuskia.

Valjakkohevosen pitää myös hyväksyä vaunu ja aisat.

”Vaunuista lähtee ihan hirveä meteli. On hevosia, jotka eivät kestä tätä. Vaunut ottavat väkisinkin hidastaessa kiinni kintereille. Käännöksissä ja sivuttaisliikkeissä aisat koskettavat hevosta ja ottavat vastaan. Hevosen pitää pystyä elämään tämän kanssa.”

Kovassa vauhdissa kiinteiden esteiden keskellä kuskin pitää luottaa hevoseen. Yhteys nelijalkaiseen on vaunuilta erilainen kuin selästä käsin.

”Tottahan se on, että tuntuma hevoseen puuttuu takapuolen alta. Hevosta oppii kuitenkin lukemaan vaunuilta, vaikka ei katsoisikaan. Kuskin pitää olla koko ajan vähän hevosen edellä. Sitä olen vähän hitaana ihmisenä joutunut opettelemaan.”

Järvinen vaihtoi lajia esteratsastuksesta valjakkoajoon, koska ei mielestään oppinut ratsastamaan. Suurin ongelma olivat kädet.

”Olen oppinut ratsastamaan ajamisen kautta. Valjakkoajossa käden pitää toimia oikein.”

Vaikka suomalaiset ovat saaneet valjakkoajossa paljon arvokilpailumenestystä, ovat valmentautumismahdollisuudet Suomessa haastavat. Kilpailuja järjestetään vain muutama vuodessa, eikä maratonesteitä pääse kunnolla harjoittelemaan. Yksilövalmentajia on vaikea löytää, ja maajoukkuevalmennuksia on vain 4-5 kertaa vuodessa.

Järvinen on korona-aikana pitänyt Pestmaniin yhteyttä puhelimitse. Muutto ulkomaille valmentautumaan ja työskentelemään on kuitenkin jäänyt.

”En ole niin lahjakas kielellisesti, että pärjäisin ulkomailla töissä. Englannin lisäksi pitäisi puhua esimerkiksi saksaa. Olen tällainen takapajuinen tyttö”, Järvinen vitsailee.

Lue lisää

"Kuskin ääni ja ohjastuntuma välittävät hevoselle suoraan mielentilan"

Sipoossa kisataan valjakkoajon Pohjoismaiden mestaruuksista - "tasokkain kisa ikinä Suomessa"

Suomalaisvaljakot loistivat PM-kisoissa

Kalalahdet kisasivat valjakko-MM:issä suomenpienhevosilla