Hevoset

Kyra Kyrklund pitää vastaamista lisääntyneeseen keskusteluun eläimistä tärkeänä: "Hevosten hyvinvointi on nykyään paljon parempi kuin ennen"

Ratsastusjärjestöt uudistavat kouluratsastuksen tuomaritoimintaa, jotta ratsastajat, valmentajat ja yleisö tietävät, miten pisteet määräytyvät, kertoo ratsastajien kansainvälisen järjestön pitkäaikainen puheenjohtaja Kyra Kyrklund.
Ulla Lindgren-Fagerholm
Matador on ollut mittapuu, jonka mukaan Kyra Kyrklund arvioi kaikkia muita hevosiaan. Kuvassa kaksikko kilpaili voittoisasti Tukhoman MM-kisoissa vuonna 1990.

Kouluratsastuksen arvokilpailumitalisti ja professori Kyra Kyrklund valittiin joulukuun alussa kansainvälisen kouluratsastajien seuran (IDRC) varapuheenjohtajaksi. Uusi puheenjohtaja on ehkä kaikkien aikojen menestynein kouluratsastaja, saksalainen Isabell Werth. Kyrlund on toiminut IDRC:n puheenjohtajana viimeiset kymmenen vuotta.

”Harkitsin ensin lopettamista, kun pitkäaikainen pääsihteeri Wayne Channon kertoi jäävänsä pois. Tilanne kuitenkin muuttui, kun jo aiemmin johtokunnassa mukana ollut Isabell lupautui johtoon ja halusi minun jäävän johtokuntaan.”

”Tarvitsemme uusia voimia ja uuden ponnahduslaudan. Isabellen avulla saamme toimintaan mukaan lisää ratsastajia.”

Vahvalla ratsastajien edustuksella IDRC pyrkii vaikuttamaan kouluratsastuksen huippu-urheilun tulevaisuuteen yhteistyössä kansainvälisen ratsastajainliiton (FEI), Euroopan ratsastajainliiton (EEF) ja sidosryhmien kanssa.

”Yhä edelleen työskentelemme tuomaritoiminnan uudistamiseksi. Haluamme muodostaa pisteytyksen koodiston, jonka perusteella myös ratsastajat, valmentajat ja yleisö tietävät, miksi ratsukko saa tietystä liikkeestä tietyn numeron. Jokainen ratsukko aloittaa suorittamisen kympistä. Vähennyksiä tulee virheistä, ja se, miten niitä tehdään, pitää olla kaikkien tiedossa.”

”Tuomaritoiminnasta ei saa ikinä sataprosenttista, mutta siihen on pyrittävä. Esteratsastuksessa on niin paljon helpompaa. Jos puomi putoaa, siitä tulee virhepisteitä. Vaikka hevosen muoto olisi lähestymisessä kuinka täydellinen tahansa.”

Yhteiskunnassa on noussut yhä useammin esiin keskustelua eläinten hyvinvoinnista ja sosiaalisesta toimiluvasta käyttää niitä harrastus- ja kilpatoiminnassa.

”Hevosten hyvinvointi on nykyään paljon parempi kuin ennen. Kisahevosia hoidetaan erittäin hyvin verrattuna entisaikojen työhevosiin. Minun mielestäni asiasta keskustelu on hyväksi.”

FEI on tehnyt kansainvälisen olympiakomitean (KOK) kannustamana muutoksia olympiaformaattiin. Joukkueissa saa olla enää kolme ratsukkoa aiemman neljän sijaan, jolloin kaikkien tulos vaikuttaa lopputulokseen. Formaatti otetaan käyttöön ensimmäisen kerran Tokion olympialaissa.

”Systeemi on paljon hevosystävällisempi. Nyt ei voi vain ottaa riskillä hevosesta kaikkea irti joukkueen eteen. On kuitenkin hankalaa, että muutos tehtiin juuri ennen olympialaisia. Olisi ollut hyvä kilpailla ensin MM-kilpailut uusilla säännöillä.”

Matador II

Tanskalainen puoliveriori eli 1979–2002.Isä May Sherif, emä Susan Bakkely.Sijoitukset Kyra Kyrklundin kanssa: maailmanmestaruushopea vuonna 1990, maailmancupin finaalin kultaa vuonna 1991, 5. sija ja joukkuekilpailun 6. sija vuoden 1988 Soulin olympialaisissa, 7. sija EM-kilpailuissa vuonna 1987. Lukuisia GP-voittoja, kuten Hampurin Derby, ja kolme Suomen mestaruutta vuosina 1986–1988.Kyra Kyrklundin kotisivu

Olympialaisiin pyrkii nykyään yhä enemmän maita, ja toisaalta hevosten määrää vähennetään.

”Nykyään on entistä vaikeampi päästä olympialaisiin. Suomi on maailman laajuisesti kovin vaikeassa ryhmässä. Osa olympiapaikoista menee maihin, joiden ratsukot eivät ole niin hyviä.”

Pandemian vuoksi vuodella lykkääntyneet olympialaiset järjestetään samana kesänä Euroopan mestaruuskilpailujen kanssa. Perinteisesti arvokilpailuja on järjestetty vain yhdet kesässä.

”EM-kisat peruttiin ensin Tokion olympialaisten siirtymisen vuoksi, mutta protestien jälkeen FEI hyväksyi kilpailun järjestämisen. Minusta se on hyvä juttu. Euroopassa on niin harvoja maita, jotka lähettävät joukkueensa Tokioon.”

Kyrklund ei koe kaksia arvokilpailuja kovin isoksi ongelmaksi. ”Riippuu tietenkin myös siitä, miten hyvin hevonen matkustaa. Huippuhevoset matkustavat nykyään muutenkin paljon. Osa kilpailee samalla hevosella molemmissa, mutta myös uusia hevosia nähdään.”

”Meillä on EM-joukkueeseen ainakin Henri [Ruoste] ja Emma [Kanerva]. On myös paljon muita, kuten viime EM-joukkueessa ratsastanut Mikaela Soratie. Olympialaisissa Henri on mielestäni tarpeeksi hyvä henkilökohtaiseen finaaliin. En ole kuitenkaan nähnyt hevosta kuin videolta.”

Kyrklundin elämä yhdessä puolisonsa Richard Whiten kanssa on ollut selvästi aiempia vuosia rauhallisempaa. He pitävät valmennuskeskusta Coolhamissa Länsi-Sussexin maakunnassa, joka sijaitsee Lontoosta lounaaseen.

”Meillä on ollut hiljaista maaliskuusta alkaen. Ruuatkin tulevat kotiin. On ollut pakko ottaa rauhallisesti, kun muuta ei ole voinut. Elämä on pyörinyt hevosten ja kodin ympärillä. Myös oppilaita on käynyt.”

”Richard on valmentanut ulkomaisia valmennettaviaan internetin välityksellä. Eihän se ole sama kuin silloin kun on paikan päällä. Mutta kun tuntee ratsukon, pystyy ainakin pitämään yllä saavutettua tasoa. On se parempi kuin ei mitään.”

Kuusissa olympialaissa kilpaillut Kyrklund, 69 on voittanut urallaan arvokilpailumitaleja, mestaruuksia ja pääluokkia. Hän on maailmanlaajuisesti arvostettu valmentaja, hevosten kouluttaja ja vaikuttaja.

Ura on johdattanut hänet Suomen Ruskeasuolta Saksaan, Ruotsiin ja Britanniaan. Tärkeimpänä motiivina on ollut halu kilpailla kansainvälisellä huipulla. Kyrklund on uskaltanut ottaa riskejä ja tehdä rohkeita päätöksiä.

”Koko elämäni olen tehnyt valintoja. Taaksepäin katsottuna tekemäni päätökset ovat olleet oikeita ja oikea-aikaisia. Kokemukseni on auttanut aina seuraavassa paikassa.”

Richard White
Kyra Kyrklund ja Richard White valmentavat ratsastajia ja hevosia Coolhamissa Länsi-Sussexin maakunnassa Lontoosta etelään. Kuvassa Kyrklund on seuranaan Morris-koira ja Emma-kana.

Yksi hevonen on jäänyt tältä matkalta mieleen muita voimakkaammin. Musta karismaattinen ori Matador, joka tuli Kyrklundille koulutettavaksi kolmevuotiaana. Matador on ollut mittapuu, jonka mukaan Kyrklund arvioi kaikkia muita hevosiaan.

”Se tunne, minkä sain Matadorista, on paras kaikista. Aina kun ratsastin sitä, se tuntui hyvältä.”

Kaikista menestyksistä mieleen ovat jääneet erityisesti Tukholman MM-kilpailut vuonna 1990 ja maailmancupin finaalin kulta vuotta myöhemmin. Matador oli ähkyleikattu 1989, vain vuosi Soulin olympialaisten jälkeen, eikä sen uskottu palaavan kilpa-areenoille.

”Tukholman hopeamitali on fantastinen osittain siksi, että Matador oli ähkyleikattu, enkä uskonut, että siitä on enää kilpailemaan sillä tasolla. Tukholmassa minulle oli tärkeintä, että sain ratsastaa Matadoria. Iloitsin jokaisesta päivästä. Vähän samanlainen ajatus oli World Cupin finaalissa.”

Syksyllä 1991 Matadorin suomalaisomistajat myivät sen japanilaiselle liikemiehelle Yoshinaga Sakuraille. Ratsukko sijoittui Barcelonan olympialaisissa sijalle 41.

”Matadorin myynti oli traagista. Yhtäkkiä olin ilman hevosta.”

”Uskalsin kuitenkin ostaa Edinburghin kuusi kuukautta ennen Barcelonan olympialaisia. Kukaan ei uskonut, että hevosesta olisi sinne.”

”Pidin Matadoriin yhteyttä sen elämän aikana. Seurasin, mitä sille tapahtui. Riitta Westerholmin avulla ori tuli eläkkeellä takaisin kasvattajalleen Tanskaan. Siellä se eli monta vuotta ja haudattiin koivun alle.”

Lue myös ensimmäinen osa Kyran haastattelua:

Kyra Kyrklund kulki pitkän tien kuusiin olympialaisiin – "Sohvan pohjalta ei ponnisteta huipulle, vaan pitää näyttää, että on valmis tekemään enemmän kuin muut"

Ulla Lindgren-Fagerholm
”Tukholman hopeamitali on fantastinen osittain siksi, että Matador oli ähkyleikattu, enkä uskonut, että siitä on enää kilpailemaan sillä tasolla", Kyra Kyrklund kuvaa.

Lue lisää

Ratsastuksen rankingvoittajat palkittiin – nuorille stipendejä

Onni suosii rohkean sijaan ahkeraa, uskoo kouluratsastaja-valmentaja Ville Vaurio - "Ihmiset auttavat ja tukevat mielellään, kunhan oma asenne on sata!”

Kyra Kyrklund kulki pitkän tien kuusiin olympialaisiin – "Sohvan pohjalta ei ponnisteta huipulle, vaan pitää näyttää, että on valmis tekemään enemmän kuin muut"

Ninna Leonoff hoitaa Beerbaumin huipputallin hevosia Saksassa – "Monesti vaistoan ongelmat jo ennen kuin ne näkyvät ulospäin"