Hevoset

Tavoitteellinen valmennus motivoi ratsastajia – kenttä- ja askellajiratsastajien tiimit tähtäävät ratsukon kunnon ja yhteistyön parantamiseen

Tähtäimen on oltava realistinen ja tavoitteisiin eteneminen vaatii ahkeruutta ja tunnollisuutta.
Johanna Vaurio-Teräväinen
ESA:n perustajat ja valmentajat Arnella Nyman ja Julia Wejberg. Nyman on kilpaillut yli vuosikymmenen askellajiratsastuksen maajoukkueessa ja saavuttanut kaksi MM-mitalia. Wejbergin tilillä on SM-mitaleita myös yli kymmenen vuoden ajalta ja hän on toiminut askellajiratsastuksen maajoukkueen fysioterapeuttina kuusi vuotta.

Lempääläläisen Ratsuniityn omistaja Tuija Rosenqvist on perustanut eventing-tiimin, jonka ytimen muodostavat hän itse, Aki Karhapää ja Julia Nikkanen. Lisäksi valmennusrinkiin kuuluu nelisenkymmentä eritasoista kenttäratsastajaa, joille tarjotaan valmennustilaisuuksia hevosen selässä ja eri urheilulajien parissa.

”Ryhmässämme on kenttäratsastajia maajoukkueratsastajista ratsastuskouluoppilaisiin. Vaikka korona on rajoittanut toimintaa paljon, valmennuksia on järjestetty kotona ja muilla talleilla”, Rosenqvist kertoo.

Idea kenttäratsastustiimistä syntyi, kun Rosenqvist ja Karhapää miettivät, miten heidän silmänsä alla käyvien ratsastajien valmentautumista voisi kehittää.

”Maastoesteradallamme valmennuksissa käyvien ratsukoiden valmentaminen jäi aiemmin hieman irtonaiseksi, kun ei tunnettu kaikkien taustoja. Myös turvallisuusnäkökulma oli kehittämisessä mukana.”

Tiimin kesken Rosenqvist jakaa Whatsapp-ryhmässä tietopaketteja hevosen ja ratsastajan fysiikan tavoitteellisesta kehittämisestä. Yhdessä on käyty liikkuvuutta ja tasapainoa kehittävässä flow-joogassa ja tulossa on lisää yhteisiä treenejä. Muutama tiimiläinen on menossa kuntotesteihin ja kehonkoostumusmittauksiin, minkä jälkeen heille laaditaan henkilökohtaiset treeniohjelmat.

”En usko, että ratsastajat ovat laiskoja oheisharjoittelemaan, ennemmin on kyse ajankäytöstä. Hevoset ovat työläitä hoitaa ja monet puoliammattilaiset kilparatsastajat, kuten me, pyörittävät talliyritystä. On vaikea ehtiä harjoittelemaan montaa kertaa viikossa.”

Rosenqvist kertoo, että on kovasti miettinyt oman oheisliikuntansa ajoittamista, sillä väsyneenä harjoittelusta ei ole hyötyä. Tällä hetkellä hän tekee viikossa kaksi hapenottokykyä kehittävää crossing-treeniä ja käy noin kerran viikossa flow-joogassa.

”Jo muutamien joogakertojen jälkeen huomasin tasapainon kehittymisen ja yläkropan avausliikkeiden helpottumisen. Myös keskivartalon hallinta ja ryhti ovat nopeasti parantuneet.”

Rosenqvist huomauttaa, että oheisharjoittelu on tärkeää, sillä ratsastus urheilulajina on hyvin vaativaa.

”Esimerkiksi oman pienen toispuolisuuden hahmottaminen ja korjaaminen satulassa on hankalaa, kun samalla pitäisi suoriutua harjoituksesta ja huolehtia hevosesta.”

Ahkera ja tunnollinen. Näitä kahta asiaa Rosenqvist korostaa kenttäratsastajan ominaisuuksissa yli muiden. Maastoesteratoja on Suomessa harvakseltaan, joten valmennus- ja kilpailumatkat ovat pitkiä. Hevosen kuntovalmennuksessa taas pitää jaksaa viikoittain tehdä pitkiä lenkkejä maastossa.

”Kenttäratsastajan ei tarvitse olla superrohkea, tärkeintä on opetella asiat turvallisesti portaittain. Hevosen kunto ja ratsastettavuus ovat erittäin tärkeitä kehitettäviä asioita, jotta tekeminen on kivaa ja turvallista.”

Rosenqvist uskoo, että tiimissä mukana oleminen motivoi kehittymään ratsastajana ja nousemaan tasolta toiselle, kun tukea ja neuvoja on aina saatavilla. Kehittyviä ratsukoita tiimin valmentajat ohjaavat eteenpäin.

Tavoitteellisille askellajiratsastajille perustettiin reilu vuosi sitten valmennusryhmä, jonka takana ovat kilparatsastaja, MM-mitalisti Arnella Nyman ja ihmis- sekä eläinfysioterapeutti Julia Wejberg. Samoin kuin kenttäratsastajien tiimi, tarjoaa askellajiratsastajien Equine sports academy Finland (ESA) täsmävalmennusta ratsukon kokonaisvaltaiseen kehittymiseen.

”Kausi käynnistyy syksyisin ratsastajille ja hevosille tehtävässä tarkassa kartoituksessa, jossa selvitetään muun muassa aiemmat vammat ja kivut sekä testataan ratsastajien kunto ja kehon liikkuvuus. Näin saadaan valtava määrä tietoa jokaisesta ratsastajasta yksilönä”, Wejberg kertoo.

Hevosilla kausi alkaa fysioterapeutin tutkimuksessa, jonka jälkeen Nyman ja Wejberg tekevät jokaisesta ratsusta liikeanalyysin. Ratsastajat saavat yksilölliset ohjeet hevostensa jumppauttamiseen ja treenaamiseen. Kuntotesti hevosille on vuorossa peruskuntokauden keskivaiheilla ja toinen keväällä voimakauden lopulla.

ESA:n ratsastajille valmentaja ja fysioterapeutti rakentavat yksilölliset treeniohjelmat, joiden tuloksia seurataan pitkin kautta suullisesti ja ennen kilpailukauden alkua uusin mittauksin.

”Selkeät tavoitteet ja merkityksellisyyden tunteen kokeminen ovat avainasemassa, jotta urheilija sitoutuu ja motivoituu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun”, ESA:n valmentaja Nyman toteaa.

Tiimin ohjelmassa on kuukausittain vaihtuvat teemat, joissa fyysisen ulottuvuuden lisäksi painotetaan ratsastajan henkisiä valmiuksia. Nymanin kasvatustieteen pro gradu -tutkielma käsitteli mindfulnessin käyttöä ratsastuksessa.

”Hevonen on ratsastajan peili, se lukee pienimmätkin ratsastajan antamat signaalit. Avainasemassa olevaa kehotietoisuutta kohennetaan muun muassa mindfulness-harjoitteiden avulla, jotka tukevat fyysistä harjoittelua”, Nyman kertoo.

Arnella Nyman ja Julia Wejberg iloitsevat siitä, että tiimiläiset ovat sitoutuneet omiin ja hevostensa harjoitusohjelmiin kiitettävästi ja harjoittelu on tuottanut muun muassa suorempia ja parempikuntoisia hevosia.

”Palaute ratsastajilta on pelkkää positiivista. Kaikilla ratsastaminen ja signaalien välittäminen hevoselle istunnan avulla on helpottunut merkittävästi, vaikka vaatimustaso valmennuksessa on kasvanut”, tiimin vetäjät kertovat.

ESA:n ratsastajat ovat eri tasoisia kilpa- ja harrasteratsastajia, joten tavoitteetkin vaihtelevat. Yhdistävä tekijä on, että jokaisen ratsastaja tavoite on päästä omaan henkilökohtaisesti parhaimpaan kuntoonsa tälle kaudelle, vaikka päätavoite olisikin vasta vuosien päässä.

”Ratsastajan tavoite voi olla tällä kaudella eri kuin seuraavalla, mutta pyrimme siihen, että jokaisella tutkitulla osa-alueella tulisi edistystä kauden aikana”, Nyman ja Wejberg toteavat.

Sirkku Korkiamäki
Valmentaja Tuija Rosenqvist ja Julia Nikkanen ponilla Wilbert II. Kuva on ponien SM-kilpailuista Hattulasta vuodelta 2019.
MT Hevoset
Lue lisää

Suomen Hippos suosittelee 14 vuorokauden karanteenia talliin muuttaville sekä ulkomailta palaaville hevosille

Myös hevonen mahtuu teille

Hevonen edellä, vaikka heikoille jäille

Valjaat ja kärryt on tilattu

MT Hevoset