Hevosenlanta muuttuu tällä keksinnöllä myyntituotteeksi parissa päivässä: ”Ratkaisee koko hevosenlantaongelman”

Hevosenlanta on varsinkin monelle taajamatallille ongelma. Kuva: Carolina Husu

”Mielestämme tämä lähtökohtaisesti ratkaisee koko hevosenlantaongelman, johon on valtakunnallisesti laitettu erilaisissa hankkeissa miljoonia.”

Näin toteaa Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen keksinnöstään.

HAMKin Bio-tutkimusyksikössä kehitetty lannan pikahygienisointimenetelmä on kokeissa toiminut hyvin. Sen tarkoituksena on hävittää lannasta rikkakasvien siemenet ja tautiriski ja tehdä siitä myyntikelpoista tuottetta.

Kun tavallisessa kompostoinnissa vierähtää vuosikin, uuden laitteen luvataan tuottavan parissa päivässä käyttökelpoista maanparannusainetta.

Hevosenlannan lisäksi laitteella voi käsitellä naudan lietelannasta erotettua kuivajaetta. Lannan käsittely ja lämpötilan seuranta on laitteessa automatisoitu.

Erityisesti kaupunkialueilla sekä isoissa hevoskeskittymissä talleilla on ongelmia löytää lannalle vastaanottajaa. Lannan kuljettaminen kompostointilaitoksiin teettää töitä ja kustannuksia.

”Hygienisoitua lantaa voi käyttää katteena kasvimaalla tai suoraan kasvualustana”, Pölönen kertoo. ”Parhaillaan tutkimme Mustialan kampuksen navetassa, miten hyvin se toimii lehmien kuivikkeena.”

Mustialassa oleva koelaite on käytännön mittakaavan laitetta pienempi. Siinä lanta laitetaan kuution kokoiseen siiloon, jossa se lannan omaa lämpenemistä hyödyntäen kuumenee 70 asteeseen. Se on EU:n asetuksen mukainen lämpötilaraja hygienisoinnille.

Itsekuumenemisen vuoksi ulkopuolista energiaa eli sähköä vaaditaan vähän, mikäli lanta on suhteellisen tuoretta eli maksimissaan kolme viikkoa vanhaa.

Jos sisäänmenevä tavara on viileämpää, tarvitaan kuumentamiseen enemmän ulkopuolista energiaa.

Laitteen testaamista HAMKin Mustialan kampuksella vetää projektipäällikkö Menna Rantala. Laite on hänen mukaansa toiminut suunnitellusti.

”Viime kevään kokeissa havaitsimme, että hygienisointi tuhoaa täysin viljojen ja rikkaruohon siementen itävyyden. Lisäksi turvekuivikepohjainen hygienisoitu hevosenlanta sopii tomaatin kasvualustaksi sellaisenaan. Tuote on käytännössä hajuton, eikä sitä asiasta tietämätön hevosenlannaksi tunnista”, Rantala kertoo.

Laite tuottaa nyt noin 1,5 kuutiota käyttökelpoista tuotetta viikossa eli parisataa litraa päivässä. Se palvelee hyvin kymmenen hevosen tallia, sillä yksi hevonen tuottaa noin 30 litraa lantaa päivässä.

Ajatus on, että hygienisointiyksikköä voitaisiin valmistaa useammassa koossa, jotta se vastaisi eri kokoisten tilojen tarpeisiin.

Pölönen arvioi isomman, esimerkiksi noin 200 hevosen tai lypsylehmän tilalle soveltuvan laitteen hankintahinnaksi tässä vaiheessa noin 30 000 euroa.

Lähekkäin sijaitsevat tallit voisivat hankkia laitteen myös yhteiskäyttöön, jolloin kustannus pienenee.

Seuraava askel laitteen markkinoille tuomisessa on löytää tila, joka voisi investoida laitteen prototyyppiin, Pölönen toteaa. ”Hankintaan voi saada tässä vaiheessa jopa 50 prosenttia investointiavustusta.”