Tutkimus: Eläinlääkärien käsihygienia ja suojavarusteiden käyttö heikompaa hevosten kuin tuotantoeläinten kanssa työskennellessä
Väitöstutkimuksen mukaan eläinlääkäreillä ei ole elimistössään muuta väestöä enempää eläimistä ihmisiin tarttuvia, antibiooteille vastustuskykyisiä superbakteereita.
Kaikilla talleilla ei ole riittävän hyvää paikkaa pestä käsiä, vaikka käsihygieniasta huolehtiminen on yksi tautitorjunnan kulmakivistä. Kuva: Kai TirkkonenEläinlääkärit noudattivat hygieniasuosituksia talleilla huonommin kuin maatiloilla. Talleilla ei aina ole riittäviä mahdollisuuksia käsien pesuun. Tämä selviää eläinlääkärien hygieniakäytäntöjä selvittäneestä kyselytutkimuksesta.
Havainnon perusteella eläinten omistajien ja eläinlääkärien opastus zoonoottisten eli eläimistä ihmisiin leviävien taudinaiheuttajien torjunnassa on tärkeää, toteaa ELL, VTM Marie Verkola.
Verkola selvitti tänään 13.5. tarkastettavassa väitöskirjassaan keinoja antibiooteille vastustuskykyisen LA-MRSA-bakteerin zoonoottisen leviämisen ehkäisemiseksi. Kirjaimet LA tarkoittavat tuotantoeläimiin liitetty eli livestock-associated.
MRSA tarkoittaa metisilliini-antibiootille vastustuskykyistä eli resistenttiä Staphylococcus aureus -bakteeria. ESBL (Extended Spectrum Beta Lactamase) puolestaan on yleisnimitys eräiden suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden (muun muassa Escherichia coli ja salmonella) tuottamalle mikrobilääkkeitä eli antibiootteja pilkkovalle laajakirjoiselle beetalaktamaasientsyymille.
Mainittuja bakteereita kantavat ihmiset ja eläimet ovat useimmiten oireettomia, mutta esimerkiksi sairaalahoidossa oleville ne voivat aiheuttaa vakavia tulehduksia.
Verkola selvitti väitöskirjassaan myös LA-MRSA- ja ESBL-bakteerien esiintyvyyttä eläinlääkäreiden elimistössä. Vaikka eläinlääkärit tekevät tiiviisti töitä eläinten parissa ilmeni, ettei heillä ollut kyseisiä bakteereita muuta väestöä enempää.
LA-MRSA:ta todettiin vuonna 2019 ensimmäistä kertaa suomalaisella eläinlääkärillä, joten riski tartunnan saamiseen on olemassa. Kyseistä bakteeria esiintyy sioilla, joten niiden parissa työskenteleviä on suojattava tartunnalta, Verkola toteaa väitöskirjassaan.
Väitöskirjan kolmannessa osatutkimuksessa sikojen todettiin kantavan hyvin pieniä määriä LA-MRSA:ta sieraimissaan ja ihollaan. Bakteeria yritettiin kokeellisesti vähentää sioissa bakteriofagien eli faagien avulla. Faagit ovat luonnossa esiintyviä bakteereja infektoivia viruksia, jotka lisääntymiskiertonsa päätteeksi tappavat bakteerin.
Faagit eivät vähentäneet LA-MRSA:n pitoisuuksia tai esiintyvyyttä sioissa. Tutkimuksessa saatiin Verkolan mukaan kuitenkin tärkeää tietoa myöhempiä faagitutkimuksia varten.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
Siirry pääsisältöönSiirry hakuunSiirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
