Suomalaisyritys on tänä keväänä keskittynyt ainoastaan tämän vanhan hittipelin valmistamiseen - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ihmiset & kulttuuri

Suomalaisyritys on tänä keväänä keskittynyt ainoastaan tämän vanhan hittipelin valmistamiseen

Takavuosien suosikkipeli on kokenut 2000-luvulla uuden suosion. Korona-pelillä on Suomessa kaksi lajiliittoa, ja pelin maailmanennätyskin on tiettävästi suomalaisilla.
Juho Jussila Oy
Juho Jussila esitteli korona-pelinsä vuonna 1934.

Merimiesten suosimaa biljardia oli mahdotonta pelata epävakaassa laivassa, joten tarvittiin tuotekehitystä. Intiasta kulkeutui merimiesten mukana Englannin satamakapakoihin sormin pelattava carrom-peli, jolla on yhtäläisyyksiä biljardin kanssa.

Pelissä ei ollut palloja vaan kiekkoja, joita liikutellaan sormilla neppaamalla. Englannissa tuontipeliä ryhdyttiin pelaamaan biljardikepeillä. Pelistä tuli erityisen suosittu merimiesten keskuudessa myös 1920-luvun Viron ja Latvian satamakaupungeissa.

Virossa peli sai nimen korona. Latviassa pelillä on peräti kansallispelin asema, ja siellä se tunnetaan nimellä novuss.

 

Pelaajat lyövät koronassa – kuten biljardissakin – kepillä nappuloita pelilaudan nurkissa oleviin pusseihin tai laatikoihin. Pelissä on kaksi pelaajaa, mutta myös nelinpeli on mahdollinen.

Peli pelataan puisella laudalla, jossa on matalat reunat. Toisin kuin biljardissa pelilauta on pehmustamaton. Pieniä nappuloita lyödään isolla pelilätkällä tai kiekolla pusseihin ja välillä laidoista kimmokkeita ottaen. Hiljaista touhua pelin pelaaminen ei siis ole.

Moni muistaa, kuinka pelilaudalle ripoteltiin perunajauhoja laudan liukastamiseksi. Muistissa on myös se, kuinka kokeneimmat pelaajat eivät antaneet vastustajalle pelivuoroa laisinkaan vaan nakuttelivat pelin avausvuorolla kaikki nappulat yksitellen pusseihin.

Pelin voitti se, joka sai nappulansa pusseihin vastustajaa pienemmällä lyöntivuorojen määrällä.

 

Juho Jussilan leluyhtiö aloitti Suomessa korona-pelin sarjatuotannon vuonna 1944. Se sai suuren suosion erityisesti 1960- ja 70-luvuilla, jolloin peli hankittiin perheen nuorisolle.

Pelin suosio oli niin suurta, että pelilautaa valmistettiin usean oppikoulun käsityötunnillakin. Nappulasarjoja ja lyöntikeppejä pystyi ostamaan erikseen.

Suomessa toimii kaksi lajiliittoa. Suomen Koronaliitto on toiminut vuodesta 2013 saakka. Se ratkoo sääntökiistoja, joita on ilmennyt pelisääntöjen erilaisista tulkinnoista.

Lajiliitto Novussuomi on perustettu 2015. Se järjestää koronan suomenmestaruusturnauksia.

Juho Jussila Oy tunnetaan ajan hammasta sekä pelaamista kestävien puulelujen ja -pelien valmistajana Jukka-tuotemerkillä. Yritys valmistaa korona-pelin lisäksi myös fortunaa, jossa pienellä kepillä työnnetään kuulia pelilaudan pisteaitauksiin.

Kerrostaloasukkaan kauhu on puolestaan yläkertaan muuttava lapsiperhe, jolla on Hakka-lelulla leikkiviä lapsia. Myös keinuhevonen sekä suomalainen tikkataulu tikkoineen ovat Juho Jussilan käsialaa.

Juho Jussila Oy:n koko tuotanto on keskittynyt viimeisen kolmen kuukauden ajan pelkkään korona-pelin valmistamiseen. Valmistusta rajoittaa vain koivun saatavuus. Retropeli on jälleen ajankohtaisempi kuin koskaan ja kysyntä on sen mukaista.

Jaana Kankaanpää
Ulkomainen versio korona-pelistä.

Korona-peli

  • Juho Jussila (1874–1947) oli pedagogi ja teollisuusmies. Hän toimi Jyväskylän seminaarissa harjoituskoulun yliopettajana, joka haki työhönsä ideoita opintomatkoilta esimerkiksi Saksasta. Hän suunnitteli ensimmäisen ”Jussilan kasvatusopillisen leikkikaluvalikoimansa” vuonna 1909. Yrityksen tuotteet tunnistaa Jukka-liikemerkistä.
  • Juho Jussila esitteli korona-pelinsä jo vuonna 1934. Suomen armeija hankki lautoja asemasotaan juuttuneille sotilaille korsuihin ajanvietteeksi ja näin peli levisi maakuntiin sodan jälkeen.
  • Tikka-peliä valmistettiin Juho Jussila Oy:ssä 1980-luvulle saakka.
  • Koronan pelaamisen maailmanennätystä on yritetty Varkaudessa 2015 pelaamalla kaksi vuorokautta tauotta.
  • Tiedätkö, mitä tarkoittavat lintu, piippuhylly, pimeä, oma, molo, limppu, teikkaus? Ne ovat kaikki korona-peliin liittyvää sanastoa.

Lue lisää

Ruotsin versio Selviytyjät-tv-sarjasta kuvataan Fidzin sijaan Haaparannan saaristossa – kuvauksille halutaan tiukka koronakontrolli

Kotimaan matkailubuumissa vuokra-autot viedään käsistä: "Edulliset autot ovat käytännössä loppu"

Suomessa todettu viisi uutta koronavirustartuntaa

Korona teki etätyöstä arkea ja aiheutti tarpeen verkkopalvelujen päivitykseen