Ihmiset & kulttuuri

Tiedätkö, mitä eroa on vihdalla ja vastalla? Entä mistä tulee sana löylynlyömä? – Uusi tietokirja esittelee keskeiset saunakäsitteet

Terve Löyly-tietokirjassa Heikki K. Lyytinen kertaa perusteellisesti suomalaisen saunan kehitysvaiheet.
Anne Lius-Liimatainen
Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu oleellisesti vasta tai vihta.

Heikki K. Lyytinen esittelee Terve Löyly -kirjassa keskeiset saunasanat, joista MT poimi muutamia näytteeksi.

Savusauna on sisään lämpiävä ja sisään savuava kertalämmitteinen ja perinteinen saunatyyppi ja sellaisena nykyään erikoissauna – aikanaan sen sijaan normaalisauna. Siinä ei ole lainkaan savupiippua, van saunan lämmityksen aikana kuumat palo- ja savukaasut täyttävät kylpytilan.

Sauna on ehkä laajimmin eri maailman kieliin levinnyt aitosuomalaisena pidetty sana. Se on säilynyt eri kielissä samassa muodossa ja sellaisena siirtynyt eri kielten sanakirjoihin, kuten esimerkiksi saksan die Sauna ja ranskan la sauna.

Löyly on fysikaalisena ilmiönä löylyveden luomisen seurauksena kuumilta kiuaskiviltä saunan ilmatilaan höyrystyvää ja leviävää vesihöyryä. Löyly on kuin lämmin henkäys. Tästä kielikuvasta se on ilmeisesti kehittynyt saunatermiksi. Äkäiset löylyt ovat taas luoneet saunatermeille vertauskuvallisia ilmauksia kuten löylyttäminen (pieksäminen), selkäsauna ja löylynlyömä.

Kiuas on savusaunan uunimainen lämmitin, jonka yläosassa on erikokoisista kivistä koostuva lämpöä varastoiva kivikudelma. Kiukaan osat tunnetaan nimillä pesä, arina ja kuulema eli katto, kynsikivet edessä, kiukaan reidet sivussa ja kiukaansilmä eli kuku- tai munakivet keskellä sekä pers eli takaosa.

Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu oleellisesti vasta tai vihta. Se on yleensä raudaskoivun oksista tehty oksakimppu. Sitä vihdotaan lyömällä kylpytilan löylyssä vartalon ihoa vasten. Joskus on haluttu tehdä ero vastan ja vihdan välillä, jolloin vasta merkitsisi selvästi pidempää tai pyöreää oksakimppua, kun taas vihta olisi selvästi lyhyempi ja viuhkamaisempi.

Vasta-sanaa käytetään itämurteissa, kun vastaava sana länsimurteissa on vihta. Sanojen erilaisen käytön raja kulkee Päijänteen tienoilta mutkitellen Tornionjokilaaksoon. Selkeästi enemmistö suomalaisista asuu nykyään ´vihta-alueella´.

Heikki K. Lyytinen, Terve Löyly – Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin, Kustannus Linna, joulukuu 2020, 340 sivua. Kirjan kuvitus: Anne Lius-Liimatainen

Lue lisää aiheesta: Munkki paljasti likaisuutensa ja muita hurjia kylpemisjuttuja

Lue lisää

Tee rantautui Eurooppaan Kiinasta 1600-luvulla – nykyään tee on Suomen neljänneksi suosituin juoma

Ruokatunnilla jonotuksesta kännykän näpyttelyyn – nykyajan pankki on aivan erilainen kuin vuosikymmeniä sitten

Urheilun suurtukija uskoo arvokisamitaleihin, mutta ei ilman kovaa työtä – hänen mielestään chillailu vaarantaa myös koko Suomen kilpailukyvyn: "Meillä pitäisi olla kunnianhimoisempi asenne"

Kuinka kävi? Tokaluokkalainen ja eskari kokkasivat kolmen ruokalajin illallisen puhelinsovelluksen avulla