Ihmiset & kulttuuri

"7. luokkalainen ei välttämättä osaa pitää vasaraa oikein päin” – käsityönopettaja on huolissaan oppilaiden perustaidoista, kun taitoaineita vähennetään

Linnunpönttöjä rakennetaan kouluissa vuosikymmenestä toiseen, sillä niiden avulla oppii monenlaisia perustaitoja.
Johannes Wiehn
Linnunpönttöjä rakennetaan alakouluissa paitsi kotiinviemisiksi, myös esimerkiksi vanhainkodin asukkaita ilahduttamaan.

Tälläkin hetkellä tuhannet linnut ympäri Suomen pesivät koululaisten valmistamissa linnunpöntöissä. Linnunpönttöjä rakennetaan alakoulun teknisten töiden tunneilla useista syistä, kertoo luokanopettaja, teknisten töiden opettaja Joonas Ryynänen Vanhankylän koulusta Ulvilasta Satakunnasta.

"Siinä oppii monenlaisia perustaitoja sekä teknologista lukutaitoa, kuten mittaamista, sahaamista, poraamista, osien yhdistämistä ja myös kolmiulotteista hahmottamista ja suunnitelmallisuutta, sillä lopputuloshan on pieni talo."

Linnunpöntön rakentaminen tarjoaa myös sillan kahden oppiaineen, eli ympäristöopin ja käsityön, välille. Joissain kouluissa linnunpönttöjä rakennetaan esimerkiksi vanhainkodin pihaa elävöittämään, mikä antaa lapselle valmiuksia toimia osana ympäröivää yhteisöä.

Ryynäsen edellisessä työpaikassa oppilaat rakensivat linnunpönttöjä ja veivät ne lähimetsään.

”Kun linnunpönttöön muuttaa asukkaita, sehän on eräänlainen palkinto tekijälle. Samalla oppilaat innostuvat luonnon tarkkailusta.”

Käsityötä oppiaineena uhkaa erityisesti kaksi asiaa, Ryynänen pohtii. Ensinnäkin nykymaailma on luonteeltaan sellainen, että kaikki on totuttu hankkimaan nopeasti valmiina. Jos taas on tottunut saamaan kaiken valmiina, voi tulla yllätyksenä, että itse tekemällä täytyy nähdä vaivaa lopputuloksen eteen.

”Lisäksi kaikenlaisia kädentaitoja harjoitetaan ylipäänsä vähemmän kuin ennen, mikä taas hankaloittaa elämässä monta muuta asiaa, jos hienomotoriikka ei riitä oikein mihinkään.”

Toinen ongelma tulee Ryynäsen mukaan peruskoulun opetussuunnitelmasta. Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden mukaan käsityö on yksi oppiaine, jossa yhdistyivät entiset teknisen työn ja tekstiilityön oppiaineet.

Ryynänen korostaa, että oppilaiden tasa-arvoon pyrkivä tavoite oli hyvä, mutta hänestä uudistuksessa lapsi meni pesuveden mukana, sillä oppiaineita yhdistettäessä niiden tuntimäärää ei kaksinkertaistettu. Ongelma piilee Ryynäsen mukaan siinä, ettei oppilas ehdi välttämättä oppia teknisen työn eikä tekstiilityön perustaitoja.

”Nyt käsityötä on niin vähän, ettei 7.-luokkalainen välttämättä osaa pitää vasaraa oikein päin kädessään ihan vain siksi, ettei vasaran käyttöä ole ehditty kunnolla opettaa. Niiltä pohjilta on hankalaa saada nuori kiinnostumaan esimerkiksi niistä teollisuuden aloista, joilla on tulevaisuudessa valtava osaajapula, kun väki eläköityy.”

Koronapandemia on asettanut omat haasteensa myös käsityönopetukseen. Ryynänen huomauttaa, että käsityön etäopetuksessa on ollut yksi hyväkin puoli. Kädentaidot ovat nimittäin mitä parhaimpia arjen taitoja.

”Kotona voi kiristää ruuveja ja öljytä ovensaranoita ja huomata, että kappas, ei näitä juttuja ole pakko tehdä pelkästään koulussa.”

Lue lisää: Suomi on yli miljoonan linnunpöntön maa

Käsityö peruskoulussa

  • Vuoden 2014 peruskoulun opetussuunnitelman mukaan käsityö on yksi yhtenäinen oppiaine. Aiemmissa opetussuunnitelmissa tekstiilityön ja teknisen työn oppiaineet olivat erillisiä.
  • Nykyinen käsityön oppiaine sisältää sekä teknisen työn että tekstiilityön työtavat, oppimisympäristöt ja materiaalit. Oppiainetta opiskellaan kaikilla peruskoulun vuosiluokilla.
  • Opetussuunnitelman mukaan käsityössä toteutetaan käsityöilmaisuun, muotoiluun ja teknologiaan perustuvaa toimintaa, johon kuuluu tuotteen tai teoksen itsenäinen tai yhteisöllinen suunnittelu, valmistus ja oman tai yhteisen käsityöprosessin arviointi.
  • Lähde: oph.fi
Lue lisää

Upeat painetut kankaat, viehättävät kirjaillut tyynyt ja kauniit käsin tehdyt vaatteet suovat silmänruokaa lähes 200 vuotta vanhassa talossa Eckerössä

Pöytyäläisen designyritys Myssyfarmin liikevaihto lähes tuplaantui viime tilikaudella, mutta tulos jäi yhä tappiolle

Ei pakollista, mutta kuitenkin hyödyllistä – koulun retket tarjoavat oppia muualla kuin luokkahuoneessa

Koulun savityöt tarjoavat tilaisuuden luvalliseen sotkemiseen – luonnonmateriaali opettaa nykyihmiselle nöyryyttä