Tilattavien sanomalehtien kohtalo ratkeaa vuosikymmenen sisällä – jakelun järjestyminen keskeisessä roolissa

Postimuseon näyttelyssä kävijä pääsee hyppäämään jyväskyläläisen varhaisjakelijan kierrokselle talviaamun hämärään istahtamalla moposkootterin päälle. Kuva: Postimuseo / Essi Manner

Me suomalaiset olemme lukijakansaa. Kun verrataan lehdistön kokonaislevikkiä ja väkilukua, sijoitumme maailmassa kolmanneksi. Sanomalehtiä ilmestyy nimittäin edelleen noin 250.

Postimuseon näyttely ja samasta aiheesta tehty kirja havainnollistavat sitä muutoksen pyörrettä, jossa painettu sanomalehti on.

Sähköisen tiedonjakelun nopeutuessa ja monipuolistuessa sanomalehti menettää suosiotaan käyttöliittymänä. Jo 86 prosenttia suomalaisista lukee sanomalehtien sisältöjä myös digitaalisesti.

Toisaalta koko maan kattava, luotettava jakelu on murroksessa. Meillä lehdet kannetaan edelleen omaan laatikkoon, mikä on Euroopassa harvinaista.

Tällä hetkellä vielä 80 prosenttia kaikista sanomalehdistä toimitetaan lukijoille varhaisjakelussa. Posti pyrkii tiukasti siihen, että kaikki posti jaettaisiin yhdellä kertaa.

Jakelun osuus kustannuksista on jo nyt noin kolmannes, ja painokulut ovat toiseksi suurin menoerä. Osansa teki myös arvonlisäveron nousu 10 prosenttiin viime vuosikymmenen alussa.

Tilaushintoja on siis ollut pakko nostaa, mikä taas on jyrkentänyt painetun lehden suosion laskua.

Sadassa vuodessa painettu sanomalehti onkin käynyt läpi pitkän ja yhtäjaksoisen nousun 1980–90-lukujen taitteeseen asti ja sitten jyrkän ja nopean laskun.

Toisaalta korona-aikaan painettujen lehtien lukeminen lisääntyi. Suomalaiset uivat suorastaan vastavirtaan: Koronalla oli yllättävä vaikutus paperilehtien kulutukseen Suomessa.

Jos varhaisjakelusta tulee kannattamatonta kymmenen lähivuoden aikana, riski on suuri syöksykierteen vahvistumiselle entisestään. Sen tuloksena koteihin kannettu sanomalehti tulee tiensä päähän 2030-luvulla. Kuva: Timo Filpus

Jos varhaisjakelusta tulee kannattamatonta kymmenen lähivuoden aikana, riski on suuri syöksykierteen vahvistumiselle entisestään. Sen tuloksena koteihin kannettu sanomalehti tulee tiensä päähän 2030-luvulla, kuten oheinen grafiikka ennustetta kuvaa.

Aamun lehti -kirjassa pohditaan vaihtoehtoja sille, kuinka koko maan jakelu voitaisiin turvata.

Tutkija Heikki Nikali arvioi, että sanomalehtien arvon­lisäverollisuus on vienyt lehtitaloilta jo tähän mennessä noin miljardi euroa.

Siitä valtiolle kertynyt verohyöty on samaan aikaan ollut vain noin 330 miljoonaa.

”Voidaan siis aiheesta kysyä, mitä alv-muutoksella saavutettiin?” hän kirjoittaa.

Vaikka valtio nyt suunnittelee painetuille lehdille jakelu­tukea, se ei riitä peittämään tulevien vuosien arvonlisäveron menetyksiä kuin noin 60–80-prosenttisesti.

Lisäksi Nikali pitää välttämättömänä, että varhaisjakelu ja päiväkanto onnistutaan yhdistämään ja lisäksi turvaamaan haja-asutusalueiden jakelu.

Kirjan johtopäätöksissä suositetaan lehtitaloja lisäksi selvittämään nykyistä joustavampia hinnoittelumalleja. Palvelu määräytyisi sen mukaan, miten tilaajat lehtensä haluaisivat ja mitä he siitä ovat valmiita maksamaan.

Olisiko sinusta lehden varhaisjakelijaksi? Sitä voi testata sanomalehtinippujen kanssa. Kuva: Postimuseo / Essi Manner

Museokäynnit ovat nykyisin elämyksiä ja kaukana puisevasta historiasta. Sitä on sanomalehtinäyttelykin.

Kävijä pääsee esimerkiksi testaamaan soveltuvuuttaan lehden jakelijaksi.

Jyväskyläläisen varhaisjakelijan kierrokselle talviaamun hämärään pääsee istahtamalla moposkootterin päälle.

Kierrätysnurkassa pääsee askartelemaan ja jakamaan omat vinkkinsä siitä, millaista jatkokäyttöä sanomalehdelle on kotona. MT oli pinkan päällimmäisenä, mikä kertonee broadsheet-koon käytettävyydestä.

Seinältä löytyi biojätepussin lisäksi muitakin hyötysuosituksia kuten kosteussulku lehmien utareliiveissä ja rikkaruohojen kasvun hidaste kasvimaalla.

Viihdyttävä havainnollistus sanomalehden rooliin olivat myös eri vuosikymmenten videoidut tarinat siitä, millaisessa aamukahvipöydässä sanomalehteä olikaan eri aikoina luettu.

Vapriikin museokeskus on suuri. Sanomalehtinäyttely löytyy Postimuseon perukalta. Helpoin reitti sinne on mennä keskelle museon ensimmäisen kerroksen näyttelyä, josta lähtevät kierreportaat ylös.

Sanomalehtien asema on ollut Suomessa erittäin vankka. Näyttelyn alkuosa kertoo painamisen ja jakelun alkuaikojen ratkaisuista. Kuva: Postimuseo / Essi Manner

Näyttely: Aamukahvi ja tuore lehti. Avoinna 28.8.2022 asti, ti–su kello 10–18.

Postimuseon 2. kerros, Museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Tuomas Hoppu – Heikki Nikali: Aamun lehti. Sanomelehtien jakelun historia ja tulevaisuus. Viestin. 200 sivua

Lue lehtien jakelun muutoksien tuomista haasteista:

Postin vuoropäiväjakelun kokeilu tuskin jää kokeiluksi – iso muutos ei myöhennä Maaseudun Tulevaisuuden jakelua, lupaa Posti

Posti muuttaa toimintansa ydintehtävää postipalveluista paketteihin ja logistiikkaan – kirjeposti jatkossa yrityksen tukitoiminto

Sanomalehtipaperin kierrätys:

Nuohooja sen tietää: ”Ai sulla on Maaseudun Tulevaisuus – se on hyvä lehti! Voinko mä ottaa niitä mukaanikin?”