Ihmiset & kulttuuri

Yhteistyö on maaseutunuorten juttu: "Voitaisiin unohtaa alueiden ja tuotantosuuntien rajat”

”Haluaisin nähdä kotimaisen maa­talouden, jossa kaikki oikeasti ajavat toistensa etuja”, Susanna Valtonen miettii.
Sanne Katainen
Susanna Valtonen kutsuu tilalle koululaisia ja muita vieraita. ”Meillä vieraili myös neljä kansanedustajaa ja maakuntajohtaja katsomassa lehmiä ja pohtimassa nurmi­keskustelua. He olivat hyvin vastaanottavaisia, mutta on eri asia kun tehdään päätöksiä”, hän pohtii tilan tulilla Simo-koiran kanssa.

Susanna Valtosella on kohtalaisen monipuolinen työnkuva. Tavallinen työpäivä voi alkaa omien eläinten hoidolla, sitten hän voi suunnata lomittamaan sikatilalle ja iltapäivällä jatkaa vielä MTK:n toimistolle Hämeenlinnaan tekemään kuluttajaviestintää.

Työpäivän jälkeen on vielä aikaa harrastuksille ja MTK:n maaseutunuorten toimintaan.

Kuulostaa haastavalta, mutta kuvio onnistuu yhteistyön ja työnantajan joustavuuden ansiosta.

Valtosen mielestä yhteistyö on nuoren sukupolven juttu.

”Lähellä on useampi tila, joissa viljelijät ovat kolmekymppisiä tai sen alle. Voidaan lainata koneita ja käydään auttamassa kun on ongelmia. Meillä on tosi avoin tekemisen ilmapiiri ja voidaan puhua rahastakin”, Valtonen kertoo.

Valtosen maatilankin toiminta perustuu yhteistyökuvioon. Eläimet ovat vuokranavetassa noin kymmenen kilometrin päässä kotitilasta.

”Vuokrasimme navetan yhdessä kaverin kanssa ja meillä molemmilla on siellä emolehmiä. Navetan mukana tuli työntekijä, joka hoitaa perusaskareita arkisin.”

Rehut saadaan puolison kotitilalta, jossa eläimiä ei ole ollut vuosikymmeniin. Näillä pelloilla eläimet myös laiduntavat kesäisin.

”Pohdimme sitä, millaisia viljelijöitä haluamme olla. Halusimme luoda tilasta työpaikan ainakin yhdelle. Ei meistä olisi tullut emolehmätilallisia, jos olisi pitänyt rakentaa navetta ja ostaa eläimet. Oltaisiin oltu konkurssissa.”

Tällä mallilla velkaa rakentamiseen ei tarvinnut ottaa.

Tosin vielä tila ei aivan elätä, joten molemmat käyvät ulkopuolella töissä.

Valtonen on kotoisin maalta, mutta ei maatilalta, Iitin Kausalasta. Ensin hän opiskeli eläintenhoitajaksi ja maatalouden perustutkinnon Asikkalassa ja sitten Mustialassa ammattikorkeakoulussa.

Siellä hän tapasi puolisonsa ja tilan pitäminen aloitettiin 2019. Nyt hän jatkaa Viikissä maatalousekonomian maisteriksi.

Osaamisesta karttuvaa kokemusta Valtonen pääsee pian käyttämään vaikutusvaltaisessa tehtävässä. Hän on nuorten edustaja MTK:n johtokunnassa. Sen päätöksen vahvisti MTK:n valtuuskunta torstaina kokouksessaan.

Varsinaisesti Valtonen valittiin jo pari viikkoa sitten maaseutunuorten syysparlamentissa. Se valinta ei ollutkaan mikään muodollisuus kuten torstain lopullinen vahvistus.

Prosessi kesti koko viikonlopun ja valinta tehtiin sunnuntaina.

”Perjantaina oli illalla leikkimielisiä kisoja, lauantaina ohjelma alkoi yhdeksältä ja pidettiin linjapuheenvuoroja. Iltapäivällä oli retkeilyä ja illalla oli pörssitalolla gaala”, Valtonen luettelee ohjelmaa.

Koko ajan ehdokkaita arvioitiin ja piti olla esillä. Valtonen sai jo ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä.

”Kun siitä lähtemään pääsi, oli kyllä fiilis, että jos menisi saunaan ja nukkumaan.”

Valtonen näkee maaseutunuorissa vähän samaa kuin puolueiden nuorisojärjestöissä. Uusia ideoita linkoaa.

”Ideoita pallotellaan ja välillä tyrmätään ja laitetaan laatikkoonkin. Sinnikkyydellä niitä saa sitten joitain läpi.”

Valtonen innostui järjestötyöstä jo Mustialassa.

”Edunvalvonta on aina kiinnostanut ja yhteisten asioiden hoitaminen. Kouluaikana tottui, että on paljon ihmisiä, joiden kanssa keskustella. Oli eri tuotantosuuntien edustajia ja eri mielipiteitä.”

Hän linjaa tärkeimmän sanomansa kolmeen seikkaan: ”Meidän pitää olla yhtenäisempiä, tarvitaan enemmän kuluttajatyötä ja nuoret ovat tärkeitä.”

”Haluaisin nähdä kotimaisen maatalouden, jossa kaikki oikeasti ajavat toistensa etuja. Unohdettaisiin alueiden ja tuotantosuuntien rajat.”

Haastattelu tehtiin MTK:n tärkeimmän keskustelutapahtuman valtuuskunnan kokouksen aikana. Valtuuskunta edustaa Valtosen mielestä järjestön hyvää puolta. Asioista keskustellaan riitelemättä ja oman alueen viestin voi tuoda muille.

Aina ei ole näin sävyisää.

”Aina ei muisteta, että naapurinkin pitää saada elantonsa maataloudesta, että itsekin pärjää. Se näkyi muun muassa cap-neuvottelujen aikana.”

Kuluttajatyön on oltava lähtöisin keskusjärjestöstä. Nyt viljelijät ovat yksin ja aloite on vaikea tehdä tuen puuttuessa.

”Moni haluaa tehdä kuluttajatyötä ja monia kiinnostaa se. Viljelijöistä löytyy tosi taitavia puhujia. Aloitteen tekeminen ei kuitenkaan oikein ole tilan tehtävä.”

Myös nuorten viljelijöiden toimintaan pitää saada lisää varoja.

”Nuorten toiminta lukee jokaisessa strategiassa. Mutta kun tutkii esimerkiksi, miten paljon nuorten asiamiehelle on jätetty työtunteja, eroja liitoissa on.”

Konkreettisin Valtosen vaatimus on uusi sukupolvenvaihdosten tukimalli päättyneen tilalle.

”Nyt ne eivät edisty. Joku malli tarvitaan, että sukupolvenvaihdoksia saadaan joudutettua, eikä luopuva polvi jäisi tyhjän päälle.”

Lue myös:

Maaseutunuoret testaavat ehdokkaita MTK:n johtokuntaan koko viikonlopun

Maaseutunuorten edustajaksi MTK:n johtokuntaan nousee Susanna Valtonen – hän haluaa tuottajajärjestöstä yhtenäisemmän

Maaseutunuoret

Maaseutunuoreksi lasketaan kaikki alle 35-vuotiaat MTK:n jäsenet. Heitä on noin 12 000.Nuorilla ei ole erikseen puheenjohtajaa, mutta he valitsevat MTK:n johtokuntaan edustajan.Lokakuun lopussa johto­kuntaan valittiin Susanna Valtonen Hämeenlinnasta.Valtosen kausi MTK:n johtokunnassa on vuosina 2022–2025.Nuorten näkyvimpiä tapahtumia ovat vuotuiset joulutulet.

Lue lisää

Maataloutta ajetaan viimeiselle rannalle

Puukauppa vilkastui tukin vedolla: Havutukin hintojen 12–13 prosentin nousu vauhditti niiden kauppaa 39 prosenttia viime vuonna

Aluevaltuustoihin nousi useita MT:n lukijoille tuttuja nimiä

Maatalouskin käy aseeksi Eurooppaa uhkaavassa kriisissä – EU pohtii kauppasuhteiden tiivistämistä Ukrainaan