"Pakkasilla tämä ei aina käynnisty" – oli se mopoauto, mönkkäri tai traktori, liikkumaan pitää päästä

Ysiluokkalaiset Pyry Kontturi ja Venla Viertola hyppäsivät mopoautoon Isossakyrössä koulupäivän päätteeksi. Kuva: Johannes Tervo

Aleksi Mäkelä pääsee kouluun tuiskussa ja pakkasessa. Mittava valoarsenaali hytin katolla takaa näkyvyyden pimeällä. Kuva: Johannes Tervo

Rekisteröinneissä mönkijät ovat nousseet myös nuorten käytössä yhä suositummiksi muun muassa turvallisuuden takia. Mönkijätraktorin suojaisessa hytissä koulumatkaansa tekevät Emilia (oik) ja Lotta Laakso. Kuva: Johannes Tervo

Koulupäivä on ohi koulukeskuksessa torstaina iltapäivällä, ja ysiluokkalaiset kävelevät parkkipaikalle ajoneuvojensa luo. Rivistössä on polkupyörien lisäksi mopoa, mopoautoa, mönkijää ja traktoria.

Isokyröläinen Aleksi Mikkilä tempaisee Massey Ferguson 565:n käyntiin ilman ongelmia kymmenen asteen pakkasessa. Edessä on kotimatka suojaisessa hytissä, jota reunustaa rivi tehokkaita lisävaloja edessä ja takana tuomassa turvaa pimeäajoon.

Maaseutukunnassa on pitkä perinne traktoririvistölle koulun pihassa. Viime vuosina myös mopoautot, mönkijät ja skootterit ovat lisänneet suosiotaan.

Pyry Kontturi ryhtyy harjaamaan lumiaan mopoautonsa ikkunoista yhdessä Venla Viertolan kanssa samalla parkkipaikalla. Auton lämmityslaite ja stereot toimivat, mikä on Kontturin mukaan parasta tässä ajopelissä ja -kelissä.

"Pakkasilla tämä ei aina käynnisty, vaikka sitä on korjattukin", Kontturi sanoo, kun moottori kaikkien riemuksi herää eloon kolmannella yrityksellä.

Nuorille liikenteestä puhuva äänekoskelainen psykologian lehtori Jyrki Rossi tietää, mitkä tekijät vaikuttavat autoilussa heidän saatuansa ajokortin. Lukion lisäksi Rossi opettaa psykologiaa myös Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

Rossi opetti taannoin myös Isossakyrössä. Silloisen koulun parkkitilat olivat pienet, ja yhtäkkiä 15 traktoria saattoi ilmestyä pihaan. "Autolla kulkeneilta lukiolaisilta loppui tila", Rossi muistelee.

"Usein luemme uutisista, kuinka nuorille tapahtuu kolareita. Onnettomuuksia sattuu harvemmin yksittäisille kuskeille. Yleensä kyydissä on ollut muita nuoria", Rossi huomauttaa.

Hän viittaa amerikkalaiseen autopelitutkimukseen. Siinä nuori ajoi siististi aikuisten tapaan ajaessaan yksin. Muiden samanikäisten kimpassa koehenkilöinä olleet nuoret lähtivät mukaan kavereiden yllytykseen ja kaahailivat.

"Tähän on olemassa peruste aivoissa: ihminen hallitsee mielihaluja ja tekee päätöksiä otsalohkon etuosassa, joka kehittyy täysin valmiiksi vasta noin 25-vuotiaana. Käyttäytymiselle on siis olemassa fysiologinen peruste."

Rossi kuvailee nykynuoria – poikkeuksia lukuun ottamatta – tunnollisiksi ja hyviksi myös liikenteessä. He pärjäävät ratissa, vaikka muutoksia liikennemäärissä ja ympäristössä on paljon.

"Samoin voi sanoa mopopojista. Ryhmäpaine aiheuttaa sen, että ruvetaan keulimaan porukassa. Ajopeli ei siis ole ratkaiseva asia."

Myös nuoren kokema itsenäisyyden tunne liittyy otsalohkoon, eli miten tehdään ratkaisut ja päätökset. Itsenäiseen toimimiseen liikenteessä liittyy joskus myös yltiöpäisyyttä.

"Käyttäytymiseen vaikuttaa testosteronihormonin määrä, joka on korkeimmillaan 18–25-vuotiailla nuorilla miehillä. Testosteroni lisää muun muassa aggressiivisuutta ja nuori luottaa liikaa omiin kykyihinsä."

Rossin mukaan ongelma on tilastollisesti suuri nuorten miesten keskuudessa, joskin myös vanhukset voivat ajatella samoin.

"Kyllähän minä osaan ajaa, kun olen ajanut jo 60 vuotta!"

"Nuorilla ei ole liikenteen asiantuntijuus vielä hallussa. Kaikki eivät ole kortin saatuaan Kalle Rovanperiä. Hän on ajanut reilusti ekspertiksi tarvittavat yli 10 000 tuntia toisin kuin muut."

Rossi sanookin, että pieni suuruudenhulluus iskee helposti: "Itsekin ajoin nuorempana jäällä rallia. Uskoin osaavani enemmän kuin osasinkaan."

Vapauden tunne on Rossin mukaan tärkeä asia.

"Nuoren itsetunto kasvaa, kun hän saa vaikkapa mopokortin. Nykyisin myös tytöt ajavat paljon skoottereilla. Takavuosina oli harvinaista nähdä tyttö mopoilemassa." 

Rossi näkee tämän hyvänä asiana itsenäistymisen kannalta. Enää ei olla sidoksissa vanhempien kyydityksiin, mikä on hyvä asia kasvun ja itsetunnon kannalta.

Monissa maissa saa ajokortin jo aiemmin kuin Suomessa. 17-vuotiaana saatavaa auton poikkeuslupa-ajokorttia Rossi ei laske ongelmaksi.

"On niin yksilökohtaista, onko nuori valmis auton rattiin 17- vai 18-vuotiaana. Ero iässä ei ole iso. Isompi ongelma liikenteessä ovat melko turvattomat mopoautot, joita ajavat tätä nuoremmat."

Ongelmakuljettajien kohdalla on Rossin mukaan usein kyse persoonasta, ei koulutuksesta. 

"Usein syyllistetään nuoria joidenkin ylimielisten yksilöiden takia, mutta yksittäiset, tavalliset nuoret osaavat käyttäytyä liikenteessä hyvin."

Rossin mukaan nuoret taittavat koulu- ja työmatkansa tavallisesti hyvinkin turvallisesti. Mopon keuliminen on poikkeus näissä ajoissa.

"Toinen asia onkin sitten kavereiden kanssa vapaa-ajalla pärrääminen viikonloppuna. Silloin muut autossa olevat voivat olla humalassa. Sääli on, että usein kuski lähtee urheilemaan kaverien ryhmäpaineen takia."

Rossi ei ole lukenut tutkimuksia, joiden mukaan korona-aika olisi juurikaan vaikuttanut nuoriin liikenteessä. "Viime keväällä syntyi mopojengejä, jotka kokoontuivat protestoimaan rajoituksia. Mutta se oli aika vähäistä, ne olivat lähinnä poikkeustapauksia."

Rossin mukaan nykynuoret eivät ole sen villimpiä liikenteessä kuin heitä aiemmatkaan sukupolvet. "Tärkeää on muistaa varovaisuus. Omalla ja toisten hengellä ei kannata ruveta leikkimään."

Lue lisää:

Ajokorttiuudistus pani uuden vaihteen päälle: Joka neljäs 17-vuotias suoritti ajokortin viime vuonna

Massikkamies viritti keskustelun nuorista kuskeista traktorin pukilla ja mauton ratissa