Kantamakauhu hellittää, mutta sähköautoilijat eivät ota riskejä – lataustolpalle kurvataan hyvissä ajoin

Sähköautot ajetaan yleensä lataustolpalle, kun akun varausta on jäljellä noin kolmannes. Kuva: Jarmo Palokallio

Sähköautoilu on vähitellen arkipäiväistynyt. Varmuuden vuoksi lataustolpille pysähdytään silti hyvissä ajoin ennen ajoakun tyhjenemistä.

Sähköautoilun jarruina ovat olleet autojen korkea hankintahinta ja toisaalta pelko uudesta teknologiasta. Tuohon jälkimmäiseen on liittynyt sähköauton kantamaan kohdistuva ahdistus.

Latausnopeuksien kasvu on lyhentänyt lataustaukojen pituutta. Kuva: Jarmo Palokallio

Nyt kumpikin jarru on alkanut helpottaa. Tarjolle on tullut aiempaa edullisempia sähköautoja, joissa on tingitty akkujen koosta ja kantamasta. Ne sopivat esimerkiksi perheen kakkosautoksi.

Sähköautojen latausnopeuksien kasvu ja pikalatureiden yleistyminen ovat helpottaneet pidempiä matkoja. Myös autojen kantamat ovat kasvaneet, mutta talvipakkasilla ne jäävät edelleen totuttua lyhemmiksi.

Sähköautoilu on arkipäiväistynyt nopeasti. Kuva: Jarmo Palokallio

Sähköautoilun alkutaipaleella latauspisteet olivat harvassa ja hitaita. Sen lisäksi ne temppuilivat ja monet autoilijat pitivät niiden käyttöä vaikeana.

Nyt tilanne on muuttunut. Latausasemien verkko on varsin kattava ja latausnopeudet ovat nousseet huimasti. Myös latureiden käyttöön ja erilaisiin maksutapoihin on totuttu.

Ongelmatonta lataus ei silti ole vieläkään. Talvella latausnopeudet hidastuvat ja kesälomilla latausasemille saattaa kertyä ruuhkaa. Perheen kanssa liikuttaessa lataustauoille tulee hampurilaisina ja jäätelöinä hintaa.

Kokeneet sähköautoilijat uskaltavat ajaa akun lähes loppuun. Jopa niin, että viimeiset kilometrit saatetaan madella hitaasti ja ilman ilmastointia tai muita ylimääräisiä sähkösyöppöjä.

Lähes tyhjäksi ajetun akun etuna on nopea latautuminen. Tyhjä akku nielee virtaa maksinopeudella ja lyhentää pysähdykseen tarvittavaa aikaa.

Kovia hermoja akun loppuun tiruttaminen vaatii etenkin matkoilla. Jos reservit on syöty, edessä voi olla jonotus ainoalle laturille, mihin kantama riittää.

Valtaosa sähköautoista ladataan kotona. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kempowerin Moottorille kokoama aineisto näyttää, että suurin osa sähköautoilijoista pelaa latauksen kanssa varman päälle. Lataustolpalle ankkuroidutaan, kun akun varaustasosta on jäljellä reilu kolmannes.

Lataustauon pituus pysyy tuolloinkin kohtuullisena, kun akkua ei ladata täyteen. Se myös säästää akkua.

Aineiston perusteella puolet sähköautoilijoista lopettaa latauksen viimeistään 80 prosentin kohdalla, kun latausteho alkaa heikentyä.

Neljäsosa latauksista jatkuu yli 92 prosenttiin. Se selittyy ehkä lounaan tai ruokakauppakäynnin kestolla.

Kian myyntiin tuloa odottava EV2 edustaa sähköautojen uutta, entistä edullisempaa sukupolvea. Kuva: Jarmo Palokallio

Sähköautojen valinnassa pikalatausteho on yksi tärkeä peruste. Sen merkitys jää kuitenkin monelle sähköautoilijalle vähäiseksi.

Traficomin mukaan yli kolme neljäsosaa sähköautojen latauksista tapahtuu kotipistokkeista. Sen takia sähköautot sopivat maaseudulle, missä käytössä on voimavirtaa.

Vastaavasti paketti-, kuorma- ja linja-autoja ladataan lähinnä organisaatioiden yksityisissä, muilta suljetuissa latauspisteissä.

Pikalataukset ovat siten monelle sähköautoilijalle enemmän poikkeus kuin sääntö.