Mielenterveyspotilaalle voitiin vielä muutama vuosikymmen sitten antaa niin paljon insuliinia, että tämä vaipui koomaan

Yle Radio 1:n ohjelmassa Psykiatria: demoneista ja kahleista pakkohoitoon perehdytään mielensairauksien hoidon historiaan. Vuosisatojen ajan mielenterveyspotilaisiin ja psyykkisiin sairauksiin suhtauduttiin taikauskoisesti, niiden ajateltiin johtuvan pahuuden voimista.

Toimittaja Samppa Korhosen vieraana on Tiina Paunio, joka on psykiatrian professori Helsingin yliopistossa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian ylilääkäri.

Paunion mukaan mielenterveyden historiaan liittyy paljon vallankäyttöä, myös vääränlaista.

Vielä 1900-luvun Suomessa mielenterveyspotilailta revittiin hampaita. Heitä vaivutettiin koomaan ja sidottiin pitkiksi ajoiksi ammeisiin kylmään tai kuumaan veteen.

Surullisenkuuluisalle Seilin saarelle Paraisten Nauvossa eristettiin etenkin mielensairauksista kärsiviä naisia. Eristämisen syynä saattoi olla esimerkiksi, että puoliso katsoi naisen eläneen siveettömästi. Seilin mielisairaala lopetettiin vuonna 1962, ja nykyisin saaren tilat ovat Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen käytössä.

1900-luvulla kehitettiin insuliinishokkihoito, joka oli käytössä 1960-luvulle asti. Potilaalle annettiin niin paljon insuliinia, että tämä vaipui koomaan. Insuliinin uskottiin helpottavan psyykkisiä oireita. Kyseessä oli hengenvaarallinen hoitomuoto, joka vaati erityistä tarkkuutta.

Onneksi historiasta myös opitaan. Ohjelmassa kerrotaan uraauurtavista ihmisistä, jotka muuttivat psykiatrian suuntaa.

Paunion mukaan säveltäjä Jean Sibeliuksen pikkuveli Christian Sibelius oli yksi merkittävistä henkilöistä sekä psykiatrian että akateemisen maailman kannalta.

Christian Sibelius aloitti Helsingin Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä vuonna 1904. Lapinlahden sairaalan kenties kuuluisin potilas oli Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi 1800-luvun loppupuolella.

Christian Sibelius toimi Lapinlahden sairaalan ylilääkärinä Helsingissä 1900-luvulla. Oikeassa kuvassa sähköhoidon valmistelua vuonna 1941. Kuva: Sibelius-museon arkisto, Viljo Pietinen / Sotamuseo, Finna, koonnut: Aatu Jaakkola

Ylen artikkelin (9/2016) mukaan Christian Sibeliuksen aikakaudella Lapinlahdessa luovuttiin kokonaan pakkokeinoista, joita oli jo aiemmin vähennetty. Yksi pakkokeinoista oli ollut jalkarautojen käyttö.

”Christian Sibelius muutti Lapinlahden hoitokäytäntöjä niin, että niistä tuli vapaampia ja inhimillisempiä. Sairaalasta tuli viihtyisämpi. Hän panosti myös henkilökunnan koulutukseen. Hänen tavoitteenaan oli opetusklinikan perustaminen, mutta se ei vielä tuolloin toteutunut”, Paunio kertoo ohjelmassa.

Käänteentekevä vaihe psykiatrialle oli Paunion mukaan 1800-luvun loppupuoli, jolloin kuvioihin tulivat psykologiset teoriat. Alettiin nojata siis uskomusten sijaan tieteeseen. Psykoterapia syntyi 1880-luvulla.

Ensimmäiset masennuslääkkeet kehitettiin 1950-luvulla, minkä myötä siirryttiin enemmän avohoitoon.

Ohjelman lopussa Paunio ottaa kantaa myös nykypsykiatrian resurssitilanteeseen ja hoitomuotoihin. Hänen mukaansa nykypsykiatrian resurssit eivät ole riittävät. Paunio on erityisen huolissaan nuorista.

”Kaiken tämän keskellä yhteiskunta vaatii nuorilta tosi paljon. Esimerkiksi haku korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin käynnistetään jo tosi varhain. Nuoret näyttävät jo merkkejä siitä, että järjestelmämme on viritetty liian tiukalle”, Paunio sanoo.