Hiiligrillit pitävät pintansa, mutta suosituimpia ovat kaasugrillit. Kuva: Jaana Kankaanpää
Grillaatko sinäkin näin paljon makkaraa kesällä? Ravitsemussuositukset näkyvät vain yhdessä tuoteryhmässä
Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää on tutkinut vuosia sitä, miten ja missä suomalaiset grillaavat.
Grillaaminen kuuluu monella suomalaisella erottamattomasti kesään. Kuva: AtriaGrillaus on Suomen suurin ruokasesonki ja kesän aikana myydään grilliruokaa noin 170 miljoonan euron edestä. Tämä tarkoittaa noin 42 euroa suomalaista aikuista kohti.
Kiloina grilliruokaa myydään kokonaisuudessaan noin 21 miljoonaa kiloa eli noin 5,25 kiloa per aikuinen suomalainen.
Noin 72 prosenttia suomalaisista grillaa ja 90 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa grillaustuotteita.
”Toisin kuin voisi ajatella, suurin osa grillauksesta tapahtuu perhepiirissä kotien takapihoilla ja terasseilla, ei mökeillä, vaikka se toiseksi suosituin paikka grillaamiseen onkin”, Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää kertoo.
”Makkara vastaa helppoustrendiin.”
Suomalaiset grillaavat mieluiten makkaraa. Sitä tirisee grilleissä kesän aikana huimat 6,2 miljoonaa kiloa. Tämä tarkoittaa, että suomalainen aikuinen syö keskimäärin makkaraa kesällä puolitoista kiloa.
”Makkaran grillaaminen on tavattoman helppoa. Yksi suurimmista ruokatrendeistä on ylivoimaisesti helppouden tavoittelu. Tähän makkara vastaa täydellisesti”, Saarenpää toteaa.
Yksi nousevista grillaustrendeistä on kana, joka on löytänyt tiensä entistä vahvemmin suomalaisten grilleihin, mutta noussut jatkuvasti myös ympärivuotisessa ruoanlaitossa. Kanaa ostetaan kesällä grilleihin 3,1 miljoonaa kiloa.
Possua grillataan vielä noin saman verran kuin kanaa, vaikkakin sen suosio on Saarenpään mukaan laskemassa. Naudanlihaa myydään grilleihin kesällä taas huomattavasti vähemmän kuin edellä mainittuja lihatuotteita.
”Grillaaminen on ainoa ruokailmiö Suomessa, joka on miesvetoinen ja miespainotteinen.”
Grillaustottumukset vaihtelevat Saarenpään mukaan erityisesti tuloluokkien ja sukupuolten välillä.
”Grillauksessa korostuvat suhteellisen selkeästi paremmat tuloluokat. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppojen kannattaa pitää yllä grillaustuotteistoa sekä nostaa sitä mainonnassa. Kun katsotaan taas sitä, ketkä eivät grillaa, ovat he kerrostaloissa asuvat sinkkunaiset.”
Miehet ovat selvästi innokkaampia grillaajia kuin naiset.
”Grillaaminen on ainoa ruokailmiö Suomessa, joka on miesvetoinen ja miespainotteinen. Siinä missä ruokaostoksissa ja ruoan laittamisessa osuudet ovat noin 60–40 naisten hyväksi, grillauksessa tilanne kääntyy suunnilleen toisin päin.”
Saarenpää kertoo, että viimeisen 3–4 vuoden aikana ruoanlaitossa sekä grillaamisessa on näkynyt rentoutumisen trendi. Kun aiemmin oltiin tiukkoina niin sanotusti oikein syömisen suhteen, ollaan nyt tässä asiassa rennompia.
”Enää ei haeta ensisijaisesti sitä, että pitäisi syödä terveyden tai ympäristön näkökulmasta syödä tietyllä tavalla, vaan nyt otetaan rennommin.”
Uudet ravitsemussuosituksetkaan eivät ole suomalaisten grillaustottumuksia muuttamassa.
”Ravitsemussuositukset ovat näkyneet leivänpäällisten kulutuksessa, mutta ei muissa tuotteista. Leivänpäälliset nousivat jotenkin pintaan ja iskivät läpi kansan korvien väliin.”
Grillaustavoissa on tapahtunut muutoksia. Saarenpään mukaan noin kymmenessä vuodessa on tapahtunut muutos siinä, että grillit käyvät kuumina yhä suuremman osan vuodesta.
”Kaasugrillillä on tässä osansa. Se on usein sijoitettu takaoven läheisyyteen ja sen saa nopeasti päälle. Sen suosiota selittää ehdottomasti helppoustrendi. Muu ruoka voidaan tehdä keittiössä, mutta lihat grillataan ulkona kesäkaudenkin ulkopuolella”, Saarenpää toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
