Etelän lumeton talvi tietää auraajille menetettyjä ansioita: "Tekemätöntä työtä on arviolta 250 tuntia" - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Etelän lumeton talvi tietää auraajille menetettyjä ansioita: "Tekemätöntä työtä on arviolta 250 tuntia"

Kuluvana talvena sateet ja tulvat ovat rasittaneet sorateitä ja teiden pinnoitteita. Lumeton talvi tulee kalliiksi sekä yrittäjille että kunnille.
Rami Marjamäki
Ruoveteläinen Jukka Kiintonen on ollut auraustöissä tänä talvena vain kahdeksan kertaa. Metsäteiden aurauksia ei ole ollut ensimmäistäkään.

Ruoveteläinen koneyrittäjä Jukka Kiintonen arvioi menettäneensä lumettoman talven vuoksi 15 000–20 000 euroa ansioita tekemättöminä auraustöinä.

Lumitilanne on ollut Pirkanmaalla niin huono, että koko talvikauden aikana auraus- ja hiekoitustyötä on ollut vain kahdeksan ajoa.

"Tekemätöntä työtä on talven ajalta arviolta 250 tuntia. Hommia ei ole ja traktori seisoo", Kiintonen kertoo.

Sopimuksensa mukaan Kiintonen tekisi aurausta Ruoveden taajamassa ja metsäteillä. Viimeksi mainittuja aurauksia ei ole ollut tänä talvena yhtäkään.

Toiselle yrittäjälle aliurakoitsijana työskentelevän Kiintosen sopimukset ovat tuntipohjaisia. Auraustöiden puuttuessa hän on ollut ajamassa toiselle yrittäjälle metsäkonetta.

Lumiraja kulkee pääosin Kuopion yläpuolella. Oulu–Joensuu-linjan länsipuolella lumen syvyys yltää harvassa paikassa yli kymmeneen senttimetrin. Linjan itäpuolella lunta on sen sijaan enemmän.

Lapissa lunta on ajan kohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Lumen syvyys on monin paikoin metrin tai ylikin.

Valtion väylien hoito on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Destian ja YIT:n järjestämää. Sopimuksien kilpailuttamisesta vastaavat ely-keskukset. Kunnissa katujen ylläpitoa tekevät myös pienemmät yritykset tai kunta itse.

Etenkin pienissä kunnissa katujen kunnossapito on usein ulkoistettu paikalliselle koneyrittäjälle, sillä kunnalla ei ole omaa kalustoa.

Kuluvan kaltainen talvi voi tarkoittaa aliurakoitsijalle tuntuvaa ansionmenetystä, mutta lumettomuus ei välttämättä tule halvaksi kunnallekaan. Ilman lumen tuomaa suojaa sateet ja tulvat rasittavat sorateitä ja teiden päällysrakenteita.

Useimmiten pääurakoitsija tekee tarjouksen kokonaisurakasta. Tällöin työstä maksetaan, oli lunta tai ei. Aliurakoitsijoiden ansaintamahdollisuudet riippuvat siitä, millaisella sopimuksella he tekevät töitä.

Koneyrittäjien maarakennuksen toimialapäällikkö Markku Leskinen neuvoo aliurakoitsijoita pitämään huolta sopimuksen minimitunneista.

"Tiestön hoitoon liittyvissä sopimuksissa on hyvä olla takuutunnit eli minimimäärä työtunteja, jotka aliurakoitsija saa laskuttaa."

Vähälumisena talvena aliurakoitsijan käteen saattaa jäädä joka tapauksessa vain minimituntien verran työtä. Etelässä kuluva talvi on kuitenkin vaatinut erilaisia teiden kunnossapitotöitä.

"Eräs jäsenyrittäjämme kertoo tehneensä soratöiden kunnostuksia lanaamalla. Jos tällaiset talvet jatkuvat, auraustöitä tekevien kannattaa harkita lanan hankkimista", Leskinen sanoo.

Lue lisää

Maaseudun yritykset kestivät koronan iskun muita paremmin – EK:n johtaja näkee elintarviketeollisuudessa tulevaisuuden kasvualan

Pitäisi tehdä niin kuin opettaa

Krista Niskanen palasi kotiseudulleen Sotkamoon ja nyt hän työllistää itsensä suunnittelemalla suloisia paperituotteita

Koneviesti: Urakointiyrittäjä Aki Kipinän kriittinen arvio kuskien rekrytoinnista – "Työvoimatoimiston avulla löytyi valitettavasti lähinnä työn vieroksujia ja alkoholisteja"