Kekripukki palaa Suppuniemen tilan pellolla Tervossa

Kaikessa hiljaisuudessa Tervoon noussutta pukin polttoa odotetaan tänäkin vuonna katsomaan 500–700 ihmistä. Kuva: Pentti Vänskä

Suppuniemeläiset talkoolaiset kokosivat olkipukin puisen kehikon päälle ilman ainuttakaan naulaa tai ruuvia. Kuva: Pentti Vänskä

Pohjoissavolaisen Tervon kunnassa sijaitsevan Suppuniemen maatilan pellolle on noussut jälleen suuri olkipukki. Päinvastoin kuin kaverinsa Taalainmaalla Ruotsissa pukki on saanut seistä rauhassa, kunnes on pyhäinpäivän aattoilta.

Kekripukki ilmestyy joka vuosi pellolle kuin tyhjästä, ilman minkään hankkeiden tai sponsoreiden vaikutusta, ja yhtä varmasti se myös katoaa tuhkana tuuleen.

Tänään perjantaina pilkkopimeällä peltoaukealla loistaa kymmenien jätkänkynttilöiden tulikehä, jonka keskellä valaistu pukki seisoo. Jostain kuuluu mystinen lankkujen rummutus, oudot otukset vilahtelevat tanssien sinne ja tuonne, ja sitten – pukki palaa.

Koska pukki seisoo pellolla, jolla kasvatetaan rehua naudoille, se on tehty ilman ainuttakaan ruuvia tai naulaa.

Pukin palamista on parina viime vuonna kokoontunut katsomaan arviolta 500–700 ihmistä. Heitä tulee lähiseudulta ja lähikaupungeistakin.

Ja koska kekri on ruokajuhla, Tervon talkoolaiset paistavat pimeällä pellolla hampurilaisia, joiden liha on lähtöisin noin 200 metrin päässä sijaitsevista Suppuniemen navetoista.

Tila sai Vuoden tervolaisen tittelin kolme vuotta sitten. Perusteluina olivat sinnikkyys, uudistuminen ja elinvoiman luominen koko lähiympäristöön. Mikko Raatikainen isännöi tilaa jo kuudessa sukupolvessa.

Pyhäinpäivää vietetään Suomessa tulevana lauantaina 6. marraskuuta.

Päivä on aiemmalta nimeltään pyhäinmiestenpäivä ja kristillinen pyhimysten, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Aiemmin pyhäinpäivää on vietetty 1. marraskuuta, mutta vuodesta 1955 se on aina kuun vaihteen lauantai.

Meidän kekriämme vastaavaa amerikkalaislähtöistä halloweenia juhlitaan niinikään pyhäinpäivän aattoa, mutta sen vietto on vakiintunut lokakuun lopulle.

Halloween on alun perin lähtöisin Britanniasta. Sen vanhin muoto on Euroopan kelttiläisillä alueilla vietetty sadonkorjuujuhla samhain, joka erotti toisistaan kesän ja talven vuosipuolikkaat.

Lue myös:

Luulitko, että halloween on amerikkalainen juhla? Syksyn kummitusjutut ja naamiaisasut ovat myös ikivanha suomalaisperinne

Ajankohtaista kekriä voi viettää herkuttelemalla metsän antimilla sekä perinteisillä alatoopilla, makkaroilla ja uunijuustoilla – kasviksilla keventäen

Upea kurpitsalyhty valaisee puutarhan – katso videolta, miten kurpitsan kaiverrus onnistuu ja poimi vinkit koko kurpitsan käyttöön