Huippuosaajien maastapako rokottaa Venäjän taloutta – asiantuntija kertoo, miksi aivovuotoa ei ole päättäväisesti estetty

Ryhmä nuoria venäläismiehiä on ylittämässä Venäjän ja Georgian välistä rajaa viime vuoden syyskuussa sen jälkeen, kun Venäjälle oli julistettu liikekannallepano.  Kuva: Shakh Aivazov

Kun Venäjälle viime syksynä julistettiin liikekannallepano, arviolta noin 700 000 asevelvollisuusiässä olevaa miestä pakeni maasta. Luku voi myös olla huomattavasti suurempi.

Jo sitä ennen maasta oli lähtenyt jopa satojatuhansia korkeasti koulutettuja ihmisiä. Pelkästään tietotekniikka-alalla puhutaan 100 000 lähtijästä. Luku voi joidenkin arvioiden mukaan lähivuosina kaksinkertaistua.

Tätä muuttoliikettä pidetään kovana iskuna Venäjän taloudelle. Parhaat voimat tarvittaisiin kotimaassa, koska lännen pakotteiden vuoksi on polkaistava käyntiin omaa korkean teknologian tuotantoa. Myös puolustusteollisuudessa on huutava osaajapula.

”Jos alussa aliarvioitiin Venäjän talouden kriisikestävyyttä, nyt saattaa olla, että sitä yliarvioidaan eikä oteta huomioon, miten paljon väkeä on lähtenyt”, Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta sanoo.

Mittavista Venäjä-liiketoiminnoista tunnetun itävaltalaisen Raiffeisenbankin pääekonomisti Gunter Deuber myöntää hänkin, että aivovuoto heikentää Venäjän taloutta.

Toisaalta se voi hänen mielestään myös vahvistaa koko yhteiskunnan kriisikestävyyttä. Vähänkään potentiaalinen oppositioaines lähtee. Hiljaiset hyväksyjät jäävät.

”Ne, jotka ovat muuttaneet, ovat lähtökohtaisesti niitä, jotka edellyttävät tietynlaista elintasoa, hyvinvointia ja elämisen laatua. He myös suhtautuvat kriittisesti presidentti Vladimir Putinin hallintoon ja sotaan”, Deuber tähdentää.

”Ne taas, jotka ovat jääneet, ovat vähemmän huolissaan siitä, että olot huononevat ja elintaso laskee. He eivät myöskään ole niitä, jotka lähtisivät avoimesti kyseenalaistamaan Putinin valtaa ja koko järjestelmää”, hän jatkaa.

Venäjällä eri rahoituslaitosten johdossa pitkään työskennellyt Ilkka Salonen analysoi asiaa samansuuntaisesti.

”Varmaankin isoon osaan niistä, jotka ovat jääneet, uppoaa Kremlin tarina vahvaa ja menestyvää Venäjää vihaavasta lännestä ja sillä perusteella on hyväksyttävää sotia Ukrainassa”, Salonen pohtii.

Gunter Deuber näkee taustalla Kremlin rationaalista ajattelua.

”Paljonhan on pohdittu sitä, miksi niin paljon on päästetty lähtemään. Ehkä se on tiettyyn rajaan asti järjestelmän intressi”, Deuber puntaroi ja lisää, että armeijaan löytyy kuitenkin edelleen riittävästi väkeä.