PV-komentaja Kivinen: Venäjän johto tuskin vaihtuu pian ja sota voi jatkua kauan ‒ ”Suomeen ei kohdistu uhkaa”
Itämerellä ei ole sotilaallisia agressioita. Suomi ja Yhdysvallat sorvaavat kahden välistä sopimusta puolustusyhteistyöstä.
Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen kertoo, että Yhdysvalloilla on noin kymmenen Nato-maan kanssa sopimus puolustusyhteistyöstä. Kuva: Carolina HusuVenäjän hyökkäyssota Ukrainaan huolestuttaa Suomessa. Puolustusvoimien komentaja Timo Kivisellä on kuitenkin rauhoittava viesti:
”Suomeen ei kohdistu mitään sotilaallista uhkaa tällä hetkellä”, kenraali Kivinen sanoo MT:n haastattelussa.
Ukrainassa sen sijaan sotiminen voi jatkua vielä pitkäänkin. Kivinen ei näe sodalle nopeaa loppua.
Sodassa on ollut useita eri vaiheita. Vuonna 2014 alkanut sota kulki tämän vuoden kevääseen saakka matalilla kierroksilla. Venäjän invaasion jälkeen aktiivista sotaa on käyty nyt noin kahdeksan kuukautta.
”Loppukesästä alkoi uusi vaihe, kun Ukraina teki aloitteen, menestyi ja ajoi venäläisiä pois miehitetyiltä alueilta.”
Nyt viime aikoina rintamaoperaatiot ovat jähmettyneet ja molemmat yrittävät säilyttää sotakykyä.
”Venäjän osittainen liikekannallepano liittyy siihen, että heillä on tarve ylläpitää sodankäyntikykyä. Vastaavasti Ukrainan puolella sodankäyntikyky hyvin pitkälti perustuu lännen antamaan tukeen.”
Siksi Kivinen ei näe nopeaa muutosta.
”Mitä kaikkea on tapahtunut sitten viime helmikuun, niin asetelma on sellainen, että on vaikea nähdä tilannetta, jossa neuvoteltaisiin siitä, että sota tähän päättyisi. Kukaan ei varmuudella tiedä, missä ollaan ensi keväänä”, Kivinen muotoilee.
Voisiko sota jäätyä vuosikausiksi käyntiin?
”Sodassa on erilaisia vaiheita ja jos ajatellaan, että vuodesta 2014 helmikuulle saakka oli matalan intensiteetin vaihe, niin ei sitäkään kehityskulkua voi poissulkea. On paljon epävarmuuksia, mutta näyttää siltä, että sota tulee jatkumaan.”
Kivisen mielestä Venäjän sisäisessä kehityksessä ei ole merkkejä siitä, että nykyjohdossa tapahtuisi lähiaikoina muutoksia.
”Kaikki on mahdollista ja on epävarmuuksia, mutta sellaisia merkkejä ei ole.”
Lännen ja Venäjän väliset jännitteet voivat kestää pitkään.
Tällaisessä tilanteessa Kivisellä on yksi ohjenuora. Pitää keskittyä omaan tekemiseen.
”Johtopäätös on, että kun on paljon epävarmuutta, kannattaa keskittyä siihen mihin pystyy vaikuttamaan ja se on oma toiminta. Ja sitähän on Suomessa tehty viime kesästä asti laajasti. Se on ihan järkevää politiikkaa ja strategia tässä tilanteessa.”
Uhkaa Suomeen vähentää, että Venäjä on sitonut asevoimansa pitkälti Ukrainaan.
”Se näkyy meidänkin lähialueilla. Suomeen ei kohdistu mitään sotilaallista uhkaa tällä hetkellä.”
Itämerellä sotilaallinen läsnäolo on lisääntynyt, mutta sielläkään ei sotilaallista agressiota ole näköpiirissä.
”Nato on ryhmittänyt itäiselle sivustalleen joukkoja, joten läsnäolo Itämerellä on lisääntynyt.”
Suomi aloitti syyskuussa neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa puolustusyhteistyösopimuksesta. Neuvotteluiden odotetaan kestävän vuoden tai kaksi. Sopimus on Nato-jäsenyyden ulkopuolinen ja kahdenvälinen Suomen ja USA:n kanssa.
”Sopimus on käytännönläheinen ja käsittelee teknisiäkin asioita, jotka liittyvät joukkojen maahantuloon. Suomessa on parhaillaankin USA:n joukkoja ja sopimus mahdollistaa niiden joustavamman liikuttelun”, Kivinen kertoo.
Norja on juuri saanut vastaavanlaisen sopimuksen tehtyä ja Tanskalla on neuvottelut käynnissä. Myös Baltian mailla on vastaavat sopimukset.
Neuvotteluja käydään ulkoministeriön ja puolustusministeriön johdolla.
”Me tuomme sotilaallisen näkökohdan neuvotteluun”, Kivinen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
